Tänään töllöstä tulee kerran neljässä vuodessa näytettävä draama. Siellä on yleensä ollut ainakin yksi häviäjä, yksi voittaja ja sitten sellaisia, jotka ovat ilmiselvästi kärsineet tappion, mutta eivät myönnä sitä. Olen pienestä asti katsonut vanhempien kanssa kaikenlaisia vaalivalvojaisia. Täytyy myöntää, että tänä vuonna minulta on oikeastaan mennyt aika lailla ohi koko vaalit. Sen verran voin sanoa, että olin jo aikoja sitten päättänyt, etten äänestä mitään isoa puoluetta. Jännä nähdä pääseekö minun ehdokkaani tai ylipäätänsä kukaan hänen puoleestaan. Mielestäni asiat eivät muutu, ellei kehiin saada uutta verta. Tänään joku voittaa ja monet häviävät. Huomenna taas kisataan toisesta asiasta. Paljon vähäpätöisemmästä, mutta niin paljon enemmän tunteita herättävästä asiasta. Siis SM-liigan kultamitalista. Aion olla siellä paikalla ja se on parasta livenä. Ei sitä telkkarista jaksa seurata :)

LUE MYÖS: