Seikkailua ja shoppailua Shanghaissa

Expo 2010 -maailmannäyttelynsä ansiosta Shanghai on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen kaupunki. Näyttelyyn osallistuu 192 maata ja kävijämääräksi on arvioitu 70 miljoonaa, mikä toteutuessaan on maailmannäyttelyiden ennätys. Suomea näyttelyssä edustaa Kirnu-paviljonki, jonka on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM ja Teemu Kurkela. Huhtikuussa avattu näyttely kestää lokakuun loppuun saakka.Muistan joskus jutelleeni kiinalaisen vaihto-oppilaan kanssa. Hän kertoi olevansa kotoisin niin pienestä kaupungista, etten varmaan edes tietäisi sitä. Olihan hänen kotikaupungissaan vaivaiset miljoona asukasta… Ensimmäisenä Shanghaissakin hämmästyttää juuri kaupungin valtava koko. Lähes 20 miljoonan asukkaan kotia halkoo Huangpujoki, joka jakaa sen lännessä Puxin ja idässä Pudongin alueeseen. Puxi on vanhaa Shanghaita, jossa sijaitsee kulttuurin ja viihteen maamerkkejä: Kansan aukio, suuria museoita, teatteri ja kuuluisa Nanjing Road -ostoskatu. Läntinen rantakatu on nimeltään Bund ja se kuuluu historiallisine rakennuksineen Shanghain tärkeimpiin nähtävyyksiin. Pudong on puolestaan entistä köyhälistön aluetta ja viljelysmaita. Kun alueen näkee tänä päivänä, on vaikea käsittää, että sitä on kehitetty vasta parikymmentä vuotta. Nykyään talouden, tekniikan ja turismin keskuksessa kohoaa pilvenpiirtäjä poikineen, mukaan lukien shanghailaisten ylpeys, Oriental Pearl TV Tower -torni, joka on maailman kolmanneksi korkein rakennus.KoeKiina on uteliaalle ja mieleltään avoimelle matkailijalle mielenkiintoinen matkakohde. Maan kulttuuri ja tavat poikkeavat eurooppalaisista niin suuresti, että henkilökohtaisesti ja oman kokemukseni pohjalta suosittelisin rauhallisen ja rennon matkaohjelman laatimista. Väsymys ja Kiina eivät välttämättä sovi yhteen. Mitä kummallisimmista tilanteista selviää parhaiten leppoisalla asenteella, kunnioituksella, huumorilla ja uteliaisuudella. Hyvä esimerkki on metrolippujen jonottaminen, joka kuvastaa eri kulttuureissa vallitsevia erilaisia käsityksiä riittävästä ja tarpeellisesta henkilökohtaisesta tilasta. Tilanteessa kohtasivat toisensa Suomi, erittäin harvaan asuttu maa ja Kiina, jossa on totuttu tungokseen. Jätin siis jonossa puolisen metriä tilaa edelläni seisoneeseen henkilöön. Ennen kuin huomasinkaan, tähän väliin oli työntynyt kolme muuta henkilöä. Ja sama jatkui. Oli kuin paikalliset eivät olisi huomanneet, että olin mukana jonossa. Lopulta turvauduin kaikkien muidenkin harjoittamaan kyynärpäätaktiikkaan ja sain lippuni.Numeroilla ja niihin liittyvillä uskomuksilla on tärkeä merkitys kiinalaisessa kulttuurissa. Ensimmäisenä iltana saavuin uuvuttavan matkan jälkeen hotellille. Vastaanotossa, yhteisen kielen puutteesta huolimatta sain selville, että huoneeni oli kuudennessa kerroksessa. Suuntasin sinne. En kuitenkaan löytänyt huonetta – avaimessa olevaa numeroa ei ollut koko kerroksessa. Palasin vastaanottoon, jossa minulle vakuutettiin, että siellä kyseinen huone kyllä on. Tein saman retken uudestaan, enkä vieläkään löytänyt. Toisella kerralla vastaanotossa ongelma vihdoin ymmärrettiin. Kävi ilmi, että hotellin kaikkien huoneiden ovissa numerot alkavat kahdeksikolla. Se on kiinalaisessa kulttuurissa äärimmäisen onnekkuuden luku, joka lausutaan samoin kuin vaurautta merkitsevä sana. Ystäväni puolestaan asuivat hotellissa, jossa ei ollut lainkaan 13. kerrosta.Kiinalaiset käyttävät englannin kieltä ihastuttavan luovasti. Hotellihuoneessani oli esite, jossa turistia varoitettiin kaupungin vaaroista: “Follow no strangers to the fun places!”. Tavaratalon sovituskopin ohjekyltin mukaan kannatti ”be care for your own goods and lipsticks”. Epätoivottuja vieraita Oriental Pearl -torniin olivat ”ragamuffin, drunken people and psychotics”. Oman vivahteensa kommunikointiin paikallisten kanssa antaa myös se, että kiinalaiset eivät mielellään sano ei. Tämä on hyvä tietää esimerkiksi taksilla ajettaessa. On hyvin mahdollista, että kuljettaja ei ymmärrä, mihin turisti haluaa. Kulttuuriin ei kuitenkaan kuulu toisen tyrmääminen suoraan. Saattaa siis olla, että taksilla ajellaan ympäri kaupunkia umpimähkään, jos oikea paikka vaikka sattuisi löytymään. Onneksi se on kuitenkin halpaa ja samalla voi ihailla maisemia.LiikuPudong-lentokentältä pääsee Shanghain keskustaan silmänräpäyksessä Maglev-junalla (Magnetic Levitation Transport). Se on hämmästyttävä sähkömagnetismiin perustuva peli, joka leijuu raiteiden yllä koskettamatta niihin fyysisesti. Tekniikka mahdollistaa valtavan nopeuden. Shanghaissa junavaunuissa on taulut, joista matkanopeutta voi seurata. 30 kilometrin matka taittuu vähän yli seitsemässä minuutissa ja junan huippunopeus on 431 kilometriä tunnissa!Kaupunkiin tutustuminen onnistuu kätevästi metrolla. Se on nopea, edullinen ja ilmastoitu (mikä on kesäkuumalla merkittävä etu) kulkupeli. Lisäksi sitä on suhteellisen helppo käyttää. Metroasemia on kaikkien keskustan tärkeimpien turistikohteiden lähellä. Bussiverkosto on tätä kattavampi, mutta siitä hyötyy parhaiten silloin, kun tietää tarkalleen mihin on matkalla. Kolmas ja ehkä kaikkein kätevin kulkuneuvo on taksi. Matkailijalla on hyvä olla mukanaan esimerkiksi opaskirja, jossa kohteen nimi on kirjoitettu sekä kiinaksi että englanniksi. Havaitsin turhaksi yrittää lausua kiinankielisiä nimiä – parasta on vain näyttää kuljettajalle kohteen nimi kirjoitettuna.Shangaissa liikkumisen haaste on siirtyä Huangpujoen puolelta toiselle. Metrolla se onnistuu suoraviivaisesti, mutta esimerkiksi taksit joutuvat usein ajamaan suhteellisen pitkiä kiertoreittejä harvoille silloille ja tunneleihin. Jos Pudongin tai Bundin alueella liikkuu jalan, ja haluaa vaihtaa puolta, on olemassa Sightseen Tunnel. Se on kallis, mutta nopea ja lisäksi vielä erikoinen elämys. Pieni juna kulkee joen ali muutamassa minuutissa, joiden aikana turistit pääsevät ihailemaan varsin psykedeelistä esitystä. Mistään oikeasta nähtävyydestä ei kuitenkaan ole kysymys.Shanghain liikenteestä lienee turha sanoa sen enempää, vaan asukasluku puhuu omaa kieltään. Wikipedian tietojen mukaan noen ja muiden saasteiden määrä Shanghain ilmassa ylittää kansainväliset standardit nelinkertaisesti. Allergisten kannattaa siis varautua lääkkein: pöly ja hiukkaset voivat aiheuttaa aivastelua ja kyyneleitä.SyöKiinalainen ruokakulttuuri kuuluu maailman rikkaimpiin ja kiinnostavimpiin. Valitettavasti käytännössä herkkuihin tutustuminen voi olla haasteellista. Kiinalaisilla on tapana syödä ravintolassa koko perheen voimin. Käsitteenä perhe on idässä paljon laajempi kuin meillä lännessä, ja ruokalajit mitoitetaan sen mukaan. Tämä johtaa siihen, että kaksi tai kolme kaverusta tilaa lähes vääjäämättä liikaa ruokaa. Jos jokainen seurueen jäsen tilaa itselleen alkuruoan, pääruoan ja mahdollisesti jonkun lisukkeen, pöytään kannetaan useimmissa paikoissa riittävästi ruokaa kokonaiseksi viikoksi. Tämä voidaan tietenkin nähdä myös positiivisena asiana, mutta itselleni ruokavuoret aiheuttivat lähinnä pahaa omaatuntoa.Kiinassa ravintoloissa ruokalistoissa on usein kiinankielinen teksti ja paljon kuvia. Niiden perusteella on hauska arpoa itselleen murkinaa. Ystäväni kanssa päädyimme tilaamaan jonkinlaisilta lihakääryleiltä näyttäviä palasia. Todellisuudessa ruokalaji käsitti paahdettua porsaansaparoa, joka tarjoiltiin kylminä, sormenpään mittaisina pätkinä. Aasiassa eläimet käytetään ravinnoksi kokonaan, ihailtavan taloudellisesti ja kekseliäästi.Ruokaa kannattaa ostaa rohkeasti myös katukojuista. Valikoimassa on monenmoisia grillattuja vartaita, rasvassa uppopaistettuja palleroita ja höyryäviä keittoja. Yksi Shanghain erikoisuuksista ovat raviolit, xiǎo​lóng​bāo​, joita parhaissa kojuissa saattaa odottaa kymmenien ihmisten jono. Toreilla ja kaduilla syöminen on kaiken lisäksi puoli-ilmaista.Kiinassa on luonnollisesti runsaasti naapurimaiden ruokakulttuuria edustavia ravintoloita. Itse ihastuin matkalla erityisesti korealaiseen ruokaan, jota jokaisen chilin, inkiväärin ja valkosipulin ystävän kannattaa kokeilla. Korealaisissa ravintoloissa on usein keskellä pöytää grilli, jossa ruokalistalta valittuja raaka-aineita on hauska paistaa itse.OstaOstosten teko Shanghaissa on tärkeä osa kiinalaiseen kulttuuriin tutustumista. Tinkiminen kuuluu asiaan etenkin toreilla, ja ensin mainittu hinta on hyvä saada laskemaan noin kolmannekseen. Aasia-krääsän ystävät ovat onnensa kukkuloilla. Rihkamaa pullistelee kojupäittäin jokaisen kadun ja kujan varrella. Itseään, ystäviään ja sukulaisiaan voi ilahduttaa monenmoisilla onnenkaluilla, viuhkoilla, jadepatsailla, koruilla, syömäpuikkosarjoilla ja teeserviiseillä… Toisaalta tarjolla on myös aitoa ja siten myös hinnakasta silkkiä, helmiä, kashmiria ja antiikkia.Shanghaissa kannattaa teettää vaatteita. Vaikka kaupoissa on runsaasti viehättäviä valmisvaatteita, länsimaalaisten voi olla vaikea löytää riittävän suuria kokoja. Valtavista kangaskauppakeskuksista löytää niin tarvikkeet kuin mallitkin kaikenlaisiin asusteisiin. Räätälit ottavat asiakkaastaan tarkat mitat, eikä kostyymin valmistumista tarvitse montaa päivää odottaa. Laatu on erinomaista ja hinnat uskomattoman edullisia. Parhaan tuloksen saa todennäköisesti siten, että ottaa omat suosikkivaatteensa matkaan mukaan kloonattaviksi. Tytöt voivat myös teettää itselleen kauniin pystykauluksisen Qipao-mekon, joita voi ihailla In the mood for love -elokuvassa (Wong Kar-wai, 2000e)Hauskimmat tuliaiset löysin itse suuren tavaratalon ruokaosastolta. Tarjolla oli esimerkiksi monenmoisia hedelmämakeisia, mausteita, teetä ja jännittäviä erikoisuuksia, kuten pikkunälkään mainiosti sopivia kuivattuja kananvarpaita. Ne ovat takuuvarma hitti koti-Suomessa illanistujaisissa.FaktojaShanghai on Kiinan kolmanneksi suurin kaupunkiKaupungin nimi merkitsee ”meren päällä” tai ”meren yllä”Väkiluku: 19 210 000Tiheys: 2 978 as./km²Pinta-ala: 6 340 km2Kaupungin katsotaan saaneen alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta 1553.Vuonna 2005 Shanghaista tuli maailman suurin rahtisatama. Shanghai Wikipediassa