Ruokahävikki tuottaa Suomessa peräti puolen miljardin euron tappiot vuodessa.
Asia selvvisi, kun Apetit selvitti suomalaisten ruokahävikin syitä ja määrää. Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen ruokahävikkitutkielmassa, jossa pureuduttiin erityisesti kotitalouksissa syntyvän hävikin syihin. Elokuussa 2016 teetetyllä kuluttajatutkimuksella etsittiin perusteluja kasvisten käyttämiseen ja käyttämättä jättämiseen. Jokainen suomalainen heittää vuodessa 23 kiloa ruokaa kotona roskiin. Vihannekset ja hedelmät muodostavat tästä kolmanneksen. Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja tunteen siitä, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.
Tanska 48 kiloa, Norja 46 kiloa, Ruotsi 29 kiloa ja Suomi 23 kiloa
Suhteellisesti eniten ruokahävikkiä syntyy yksinasuvien ja varakkaampien talouksissa. Lapsiperheissä ylimääräistä ruokaa päätyy roskiin erityisesti ruoanlaiton yhteydessä. Ruokaa laitetaan liikaa, ja näin ylijääneet lautastähteet päätyvät jäteastiaan. Vähiten ruokahävikkiä tuottavat yli 65-vuotiaat.

Suomalaisten ruokahävikistä suurimman osan muodostavat vihannekset ja hedelmät. Niiden kokonaismäärä hävikistä on kolmannes, ja pelkästään vihannekset muodostavat tästä viidenneksen. Eniten hävikkiin päätyy perunaa, ja lisäksi pilaantumisen vuoksi roskiin heitetään salaatteja, kurkkuja ja tomaatteja.
– Vaikka vuosittaiset hävikkimäärät ovat hurjia, on Suomen tilanne pohjoismaisten naapureidemme keskuudessa paras. Meillä Apetitissa on vahva näkemys, että pystymme vähentämään kotitalouksien tuottamaa kasvishävikkiä tarjoamalla kuluttajille käyttövalmiimpia, hyvin säilyviä kasviksia oikeankokoisissa pakkauksissa. Ongelmaa ei ratkaista hetkessä, ja elintarvikeketjun kaikkien osapuolien täytyy tehdä voitavansa, toteaa Apetit Ruoka Oy:n viestintäpäällikkö Mikko Merisaari.
Ruokahävikki on yhtä turhaa kuin hanan jättäminen valumaan tai ikkunan pitäminen auki pakkasella
Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Kehittyneissä maissa yksittäisistä elintarvikeketjun vaiheista eniten hävikkiä syntyy nimenomaan kotitalouksissa. Vuositasolla ruokahävikistä alkutuotannon osuus on 50–60, teollisuuden 75–105, ravitsemuspalveluiden 75–85 ja kaupan 65–75 miljoonaa kiloa. Kotitaloudet tuottavat ruokahävikkiä vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa.
– Kun ruokaa heitetään kotona roskiin, on koko ruokaketjun työ tehty ihan turhaan. Kärjistäen vertaisin sitä siihen, että hana jätetään valumaan tai ikkuna auki pakkasella. Veden- ja energiansäästö on tänä päivänä itsestäänselvyys, ja nyt on korkea aika ymmärtää, että ruoka on tehty syötäväksi, ei poisheitettäväksi.
– Loppu riippuu alusta. Kun ruokaketjun jokaista kohtaa kehitetään ja parannetaan, myös viimeinen lenkki vahvistuu. Ruokayhtiöt tekevät parhaansa minimoidakseen hävikin tuotannossa, ja myös tuotekehityksessä, mm. pakkauskoissa ja säilyvyyden kehittämisessä tämä on huomioitu. Pakasteissa Apetitilla on jo pitkä historia kamppailussa hävikkiä vastaan. Nyt aloitamme saman taistelun myös tuoreiden kasvisten puolella. Uusilla Tuorekset-tuotteilla vähennämme kotitalouksissa syntyvää ruokajätettä käsittelemällä kasvikset käyttövalmiiksi. Lisäksi syömäkelvottomat osat, kuten kannat, siemenkodat ja kuoret, viedään suoraan Ämmässuolle kompostoitavaksi ja energiakäyttöön, Merisaari kertoo.
Helsingin yliopiston ruokahävikkitutkielma kertoo, että ruoan tuhlaaminen aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Valitettavasti huono omatunto kolkuttaa vain lyhyen aikaa. Poisheitetty ruoka on helppo unohtaa jäteastian kannen sulkeuduttua.
– Mielenkiintoinen huomio on se, että ainakin yritämme lieventää huonoa omaatuntoa kierrätyksellä. Arjessa ruokahävikkiä ei välttämättä edes tunnisteta ongelmaksi, koska jätteitä voidaan hyötykäyttää melko tehokkaasti. Monet kokevatkin, että paras keino ruokahävikin hallintaan on jätteiden lajittelu, Merisaari huomauttaa.
Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis
Apetitin teettämän kuluttajakyselyn mukaan suomalaisia innostaa kasvisten syöntiin terveellisyys, monipuolisuus ja hyvä maku. Näiden lisäksi kevyt olo ja ruoan edullisuus kallistavat valintoja kasviksien suuntaan. Kasvisten käytön esteeksi saattaa kuitenkin muodostua kiireinen arki, valmiiksi sopivan määrän löytyminen sekä kasvisten käsittelyyn käytettävä aika.
– Selvityksemme kertovat, että ihmiset haluaisivat syödä enemmän kasviksia, mutta aina se ei onnistu. Epäsäännöllinen elämä ja suunnitelmien muutokset vaikuttavat sekä valintoihin että ruokahävikkiin. Valitettavan usein terveellisyys jää saavuttamatta, kun kasviksia ostetaan liikaa, sen jälkeen ne viettävät aikaa jääkaapissa ja lopuksi päätyvät käyttämättöminä biojäteastiaan. Vain syöty kasvis on terveellinen kasvis, Merisaari muistuttaa.
Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian gradutyössä, jonka tehtävänä on selvittää ruokahävikin tilaa Suomessa. Roosa Luukkasen opinnäytetyön juuri valmistuneen ensimmäisen osan nimi on Ruoasta roskaksi – ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. Apetitin elokuussa 2016 teettämä sähköinen kuluttajakysely selvitti suomalaisten syitä ja esteitä kasvisten käyttöön. Kyselytutkimukseen vastasi 1017 suomalaista, joista miehiä oli 511 ja naisia 506.