Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Jyrki Aho kirjoittaa kolumnissaan kasvussa olevasta ongelmasta, petosrikollisuudesta. Huijareita esiintyy netissä ja sen ulkopuolella.
Huijarin tarkoituksena on saada aina hyötyä. Kohteena on raha tai muita tärkeitä tietoja, kuten henkilö-, pankkitili- tai luottokorttitiedot. Poliisilla on kokemusta siitä, että huijattujen rahojen takaisin saanti on vaikeaa tai peräti mahdotonta.
Ehdottomasti paras tapa välttää joutumasta rikoksen uhriksi on järjen käyttö. Itseltä kannattaa aina kysyä, kuulostaako tarjous liian hyvältä ollakseen totta. Huijarit pyrkivät hyödyntämään ostajan kiihkeää kiinnostusta asiaan.
Huijaustekniikat ovat kehittyneet teknologian myötä. Moni auton tai muun tavaran myyjä on pettynyt raskaasti todettuaan kännykkään tai ihan käteen toimitetun maksutodisteen olleen väärennös. Näissä tapauksissa huijariostajaa on uskottu siinä, että hän on suorittanut sovitun maksun myyjän tilille. Kun maksua ei sitten omalla tilillä kuitenkaan näy on soitettu myyjän antamaan puhelinnumeroon tai lähetetty sähköpostia annettuun yhteysosoitteeseen huonolla menestyksellä.
Petos rikoksena edellyttää tahallisuutta, eli huijarin tulee käsittää antamansa tiedot varsin todennäköisesti virheelliseksi tai harhaanjohtaviksi.
Petosrikollisuuden pelikenttä on varsin laaja. Huijareita on siis netissä ja netin ulkopuolella. On paljon puhetta ja katteettomia lupauksia. Niihin voivat syyllistyä niin tutut kuin tuntemattomat. Huijatuksi tuleminen voi viedä varoja tai aiheuttaa sydänsuruja. Ole terveellä tavalla epäilevä. Älä toimi kiireessä. Käy tarvittaessa vaikka netissä googlettamassa, onko joku rikoksen uhri jo kertonut vastaavasta asiasta tarinansa. Niitä valitettavasti riittää.