Eläkeuudistus tuo muutoksia eläketurvaan jo vajaan viikon kuluttua, vuoden 2017 ensimmäisestä päivästä lähtien.
Kuinka hyvin uudistus tunnetaan? Mikä muuttuu? Työeläkeyhtiö Elo teki kyselyn sosiaalisessa mediassa ja kartoitti, mitä suomalaiset tietävät eläkeuudistuksesta ja mitä mieltä siitä ollaan.
Kyselyyn tuli vastauksia muutama sata. Vastauksissa esille nousseet asiat olivat hyvin samanlaisia kuin mitä Elon eläkeneuvonnassa on käyty asiakkaiden kanssa läpi yhä kasvavassa määrin viimeisen vuoden ajan. Eläkeuudistuksen mukanaan tuoma eläkeiän nousu on selvästi parhaiten tunnettu ja eniten kysymyksiä herättävä asia. Kyselyssä osa epäili pääsevänsä eläkkeelle vasta reilusti yli 80-vuotiaana, mutta moni oli jo hyvinkin perillä eläkeiässä tapahtuvista muutoksista.

– Eläkeiästä saattaa kyteä sellainen pelko, että se nousee hyvin rajusti varsinkin nuorten kohdalla. Muutos ei tosiasiassa kuitenkaan ole niin suuri kuin moni ajattelee. Vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan asteittain 63 vuodesta 3 kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta, kertoo Elon asiakaspalvelupäällikkö Marjo Skoglund.
– Nuorempien ikäluokkien eläkeiät ovat vielä arvioita, sillä vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen ja vahvistetaan vasta lähempänä eläkeikää. Tällä hetkellä arvio nuorempienkin eläkeiästä on siinä 65–69 ikävuodessa. Jos oma eläkeikä vielä askarruttaa, sen voi käydä katsomassa esimerkiksi Elon verkkosivuilta www.elo.fi/elakeika, Skoglund muistuttaa.
Elon tekemän kyselyn perusteella eläkkeen kertymiseen tulevat muutokset tunnetaan vielä suhteellisen huonosti. ”En tiedä miten eläkeuudistus vaikuttaa tulevaan eläkkeeseeni” olikin kyselyssä hyvin tyypillinen vastaus.
– Työeläkkeen perusperiaatteet säilyvät muutoksessakin ennallaan: eläkettä kertyy työskentelystä eli mitä pidempään työskentelet, sitä paremman eläkkeen saat, rauhoittelee Skoglund.

– Yrittäjien kannattaa kuitenkin olla tarkkana eli pitää YEL-työtulo oikealla tasolla koko työuran ajan. Yli 63-vuotiaiden 4,5 prosentin superkarttuma jää pois eikä eläkkeen parantaminen työuran loppuvuosina välttämättä onnistu jatkossa yhtä hyvin kuin nykyisin. Lisäksi YEL-työtulo vaikuttaa laajasti muuhunkin yrittäjän sosiaaliturvaan.
Eläkeuudistuksen myötä eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa iästä riippumatta. Vuosien 2017 ja 2025 välisenä aikana 53–62-vuotiaat saavat kuitenkin 1,7 prosentin vuotuista eläkekarttumaa. Jatkossa työskentelyn jatkamisesta yli alimman eläkeiän palkitaan lykkäyskorotuksella.
Varauksellisia ja skeptisiä ajatuksia eläkeuudistuksesta
Kyselyn perusteella eläkeuudistus aiheuttaa huolta osassa vastaajia. Mietittiin, miten jaksetaan työskennellä eläkeiän kavutessa ylöspäin: ”On monta ammattia, joissa ei liki 70-vuotiaana pysty olemaan.” Myös sukupolvien välistä tasa-arvo kommentoitiin: ”Toivottavasti myös me nuoremmat päästään joskus eläkkeelle eikä isot ikäluokat rohmua kaikkea.”
– On ymmärrettävää, että muutokset aiheuttavat hämmennystä, mutta tosiasiassa nyt voimaan tuleva eläkeuudistus ei muuta merkittävästi eläkkeen karttumisen perusasioita. Eläkeikä nousee vähitellen, mutta toisaalta me suomalaiset myös elämme pidempään, joten eläkkeelläoloaika säilyy keskimäärin ennallaan. Toiseksi eläkeiän nouseminen johtanee työskentelyajan pidentymiseen, mikä puolestaan nostaa tulevaisuuden eläkkeiden määriä, kiteyttää Skoglund.
Uudet eläkemuodot puhuttavat
Eläkeuudistus tuo mukanaan kaksi uutta eläkelajia: osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Osa-aikaeläke taas poistuu ja viimeiset osa-aikaeläkkeet myönnetään 1.1.2017 alkaen. Elon kyselyn perusteella uudet eläkemahdollisuudet olivat monelle jo tuttu osa eläkeuudistusta.
– Osittaisesta vanhuuseläkkeestä voi tulla suosittu eläkelaji. Osittaisen vanhuuseläkkeen avulla kertyneestä eläkkeestään voi ottaa 25 tai 50 prosenttia maksuun jo 61-vuotiaana. Eläkelajina osittainen vanhuuseläke on joustava: voi itse valita, jatkaako eläkkeen rinnalla työskentelyä täysipäiväisesti, keventääkö työskentelyä tai lopettaako työt kokonaan, kertoo Skoglund.
– Työuraeläke herättää myös jo jonkin verran kiinnostusta asiakkaissa, vaikka ensimmäiset työuraeläkkeet myönnetään vasta vuonna 2018. Kyselyssäkin pohdittiin työssäjaksamista ja työkykyä vanhemmalla iällä. Työuraeläke nähtiin yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona eläköitymiseen, kertoo Skoglund.
– Työuraeläkkeessä on kuitenkin suhteellisen kovat saamisen edellytykset: takana tulee olla pitkä 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä, työkyvyn tulee olla alentunut ja eläkkeenhakijan tulee olla edelleen työssä tai olla hiljan poistunut työelämästä.
STT