Koirahyökkäysten määrä kasvanut – tarvitaanko Suomeenkin koira-ajokortti?

Poliisille raportoitujen koirahyökkäysten määrän kasvu on vilkastuttanut keskustelua niin sanotusta koira-ajokortista.

Suomen Kennelliitto on hyvin huolissaan koirahyökkäysten lisääntymisestä ja pitää hyvänä, että tilanteeseen on havahduttu myös eduskunnassa. Mahdollisten puuttumiskeinojen yksityiskohtia on kuitenkin pohdittava hyvin tarkoin, jotta vaikutukset eivät ole epätarkoituksenmukaisia.

Kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) teki syyskuun lopussa eduskunnalle toimenpidealoitteen vaarallisten rotujen selvityksestä, rotujen asettamisesta luvanvaraiseksi ja näiden rotujen omistajilta vaadittavasta koirakortista.

Koirarodut ovat syntyneet aikojen kuluessa erilaisiin tehtäviin, eivätkä kaikki rodut sovi kaikille ihmisille tai kaikkiin olosuhteisiin. Kansainvälisten tutkimusten ja selvitysten mukaan näyttö tiettyihin rotuihin keskittyvän lainsäädännön vaikutuksesta koirahyökkäysten vähenemiseen on kuitenkin heikkoa tai ristiriitaista.

Kennelliiton mukaan tehokkaampaa olisi sen sijaan tukea kaikkien koirien kohdalla vastuullista koiranomistamista. On kuitenkin tärkeää, että ihmiset ymmärtävät eri roduille tyypillistä käyttäytymistä niiden kehityshistorian valossa. Näin koiran hankintaa harkitseva osaa valita kykyihinsä ja omaan elämäntilanteeseensa nähden oikean koiran.

Olennaista koirahyökkäysten ja erilaisten muiden koirien käyttäytymiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä on koko koirakannan ja koiranomistajien tuntemus. Kaikkien koirien lakisääteisestä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää erikseen eläinten tunnistamislainsäädännössä. Nämä toimenpiteet lisäisivät niin ihmisten kuin eläintenkin turvallisuutta, sillä ne tekevät koirien alkuperän läpinäkyväksi ja helpottavat ongelmatapausten jäljittämistä.

– Yhteiskuntakelpoisen ja hyvinvoivan koiran ja ihmisen yhteiselon lähtökohtana on rodusta riippumatta vastuullinen kasvatus, koiran hankinta ja omistaminen. Koska tilanteita, joissa koira on purrut joko toista koiraa ihmistä, on viime vuosina raportoitu aiempaa enemmän, on asian laajempi selvittäminen tärkeää. Tarjoamme mielellämme yhdessä rotujärjestöjen kanssa asiantuntemustamme siinä, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Aggressiivisuus ei ole millään koiralla toivottu ominaisuus

Helsingin seudun eläinsuojeluyhdistys HESY ry esitti tänään koira-ajokortin käyttöönottoa 20–25 -kiloisille koirille Itävallan Wienissä ja Sveitsin Zürichissä käytössä olevan mallin mukaan. Rotukoirien paino voidaan arvioida rotumääritelmän mukaan.

Suomessa tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kennelliiton rekisterissä olevien 530 000 koiran omistajista noin puolen tulisi hankkia koira-ajokortti. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa. Rekisteröimättömistä koirista ja heidän omistajistaan ei ole olemassa tarkempaa tietoa.

–  On hyvä, että sekä Kulmalan toimenpidealoitteessa että HESYn esityksessä huomio on omistajan kyvyissä hallita koiraa. Tiettyjen rotujen tai koiran koon sijaan on kuitenkin keskityttävä koiran luonteen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen, Lehkonen painottaa.

Hollannissa viime vuonna julkaistun laajapohjaisen, riippumattoman asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan koirahyökkäyksiin vaikuttavat etenkin koiran rakenne, puremiskäyttäytyminen ja -voima, omistajan toiminta ja tilanne, jossa koira on jostain syystä kiihtynyt tai jännittynyt.

– Aggressiivisuus tai arkuus eivät ole millään koiralla toivottuja ominaisuuksia, ja niiden esiintyminen kertoo siitä, ettei koiralla ole kaikki kunnossa. Omistajan on hallittava koiransa kaikissa oloissa ja osattava tulkita, johtuuko koiran käyttäytymisen muutos esimerkiksi kivusta, Lehkonen muistuttaa.

Kennelliitto, rotujärjestöt ja Kennelliiton muut jäsenyhdistykset tarjoavat sekä perus- että jatkotason koulutusta muun muassa hyvästä koiranpidosta. Kaikilla koiranomistajilla ei kuitenkaan välttämättä ole sidettä koiraharrastukseen tai he eivät piittaa vastuullisen koiranomistamisen perusasioista.

Tutkimukset eivät tue rotukieltoja

Kennelliitto on kesän ja syksyn aikana syventynyt keinoihin, joilla koirahyökkäysten määrän kasvuun on pyritty muissa maissa puuttumaan. Tieteellisten tutkimusten ja muiden maiden virallisten selvitysten ohella kokemuksia on kysytty muiden muassa Tanskan ja Hollannin kennelliitoilta, ja aiheesta on keskusteltu suomalaisten tutkijoiden ja koirankouluttajien kanssa. Lisäksi Kennelliitto järjesti elokuussa neuvottelun, jossa yhdessä rotujärjestöjen ja -yhdistysten kanssa pohdittiin koirahyökkäysten lisääntymisen taustatekijöitä ja keinoja ennaltaehkäisemiseksi.

Iso-Britanniassa julkaistiin vajaat kaksi viikkoa sitten parlamentin alainen raportti, jossa todettiin koirahyökkäysten määrän kasvaneen vuonna 1991 voimaan tulleen rotukieltoja sisältäneen lain jälkeen. Samalla lainsäädäntö on johtanut käytökseltään ongelmattomien koirien turhiin lopetuksiin, kun kiellettyjen rotujen listalla oleville koirille ei ole mahdollista löytää uutta kotia.

Myös muun muassa Tanskassa, Irlannissa ja Kanadan Manitoban provinssissa tehtyjen tutkimusten mukaan rotukiellot ovat joko olleet tehottomia, tai saattaneet johtaa jopa hoitoa vaatineiden purematapausten lisääntymiseen.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tärkeitä lähtökohtia

Kennelliitto ei kannata rotukieltoja, sillä niihin liittyy lukuisia ongelmia. Ne voivat johtaa laittoman koirakaupan lisääntymiseen ja tehdä koirista huonolla tavalla statussymboleja. Rotujen kieltäminen johtaisi myös siihen, ettei koirien kasvatusoloja, hyvinvoinnin turvaamista tai omistajan kykyä hallita koiraa voida kontrolloida mitenkään.

Rotusekoitusten vuoksi kieltojen valvonta olisi käytännössä mahdotonta. Lisäksi koiran osoittaminen tietyn rotuiseksi on esimerkiksi Hollannissa viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan osoittautunut käytännössä äärimmäisen vaikeaksi.

Koiran asema yhteiskunnassa ja koirankasvatus vaihtelevat maittain, joten on tärkeää sovittaa keinot suomalaiseen koirakulttuuriin, jossa koira on perheenjäsen ja harrastuskumppani.

– Monista maista poiketen koirankasvatus on Suomessa pienimuotoista kotikasvatusta, meillä on laajoja harvaanasuttuja ja meillä on kattavat jokaisenoikeudet, Lehkonen huomauttaa.

–  Lakisääteisellä tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä voidaan auttaa koirahyökkäysten ennaltaehkäisyä, kun sekä omistajiin että koiriin liittyvien ongelmatapausten selvittäminen helpottuu. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin tukea vastuullista koiran hankintaa ja tavoittaa oikealla tiedolla kaikki koiran hankintaa harkitsevat, Lehkonen sanoo.

STT

Kuva: Pixabay

Saatat myös tykätä
10€ talletuksella 20€ pelirahaa + 600 ilmaiskierrosta
10€ talletuksella 20€ pelirahaa + 600 ilmaiskierrosta

KÄYTÄMME EVÄSTEITÄ

Evästeiden avulla personalisoimme käyttäjäkokemustasi, jotta voimme näyttää sinulle personoitua sisältöä ja mainoksia. Lue lisää evästeistä ja hallinnoi niitä tästä.