Lentoyhtiöillä riittää syitä kieltäytyä korvauksista, kuten jäätynyt Kreikan-kone, likainen vessanpytty ja väite korvauksen hakijan kuolemasta.
Lentokorvausasioissa matkustajia auttava AirHelp on viiden toimintavuotensa aikana törmännyt mitä kummallisimpiin selityksiin, joiden avulla lentoyhtiöt pyrkivät vapautumaan velvoitteistaan korvausten maksamisessa.
EU-asetus EC 261:n* mukaisesti lentoyhtiö saattaa olla velvoitettu maksamaan matkustajalle enintään 600 euron vakiokorvauksen tapauksissa, joissa lento esimerkiksi perutaan tai se myöhästyy yli kolmella tunnilla.
Lentoyhtiön korvausvelvoitteen kuitenkin katsotaan raukeavan, jos häiriön syynä ovat poikkeusolosuhteet, joiksi luetaan esimerkiksi huonot sääolosuhteet tai terveyteen liittyvät hätätilanteet.
Vuosien ajan lentoyhtiöt ovat yrittäneet vähätellä korvausvelvoitettaan vetoamalla siihen, että niiden omasta toiminnastaan johtuvia häiriöitä tulisi käsitellä poikkeusolosuhteiden vallitessa tapahtuneiksi. AirHelp on koonnut yhteenvedon lentoyhtiöiden oudoimmista selityksistä, jotka eivät alla olevissa tapauksissa kuitenkaan pelastaneet niitä lainmukaiselta korvausvelvoitteelta.
1. Kone jäässä Kreikassa

Eräs lentoyhtiö vetosi siihen, että lähdön merkittävä viivästyminen johtui lentokoneen jäätymisestä. Lentoyhtiön ilmoituksen mukaan heidän piti odottaa auringon esille tuloa, jotta kone sulaisi. Lento oli lähdössä yhdeltä Kreikan saarista.

2. Likainen vessa

Isossa-Britanniassa lentoyhtiö ilmoitti, että heidän lentonsa myöhästyi terveyteen liittyvän hätätilanteen takia. Tapaus vietiin oikeuskäsittelyyn, jossa selvisi, että tosiasiallinen syy oli yksi likainen vessanpönttö – jollakulla koneessa oli ollut sulatusvaivoja. Vaikka koneessa oli useita vessoja, lentokapteeni oli päättänyt viivästyttää lähtöä, kunnes kaikki vessat oli hinkattu putipuhtaiksi. Kyseisen lennon oli alun perin tarkoitus kestää vain 45 minuuttia.

3. Haamumatkustaja

Yksi erikoinen tapaus sijoittui Saksaan. Välttyäkseen korvausten maksamiselta lentoyhtiö päätti väittää, ettei hakemuksen tehnyttä henkilöä ollut olemassa laisinkaan. Väite tuli täytenä yllätyksenä hakijalle itselleenkin. AirHelpin lakitiimin todistettua kyseisen matkustajan olevan olemassa, tekosyy haihtui savuna ilmaan.

4. Korvauksen hakija on kuollut!

Toinen lentoyhtiö, joka ei innostunut myöhästyneestä lennosta koituneiden korvausten maksamisesta, käytti samaa taktiikkaa, joskin vielä pidemmälle vietynä. Yhtiö väitti, että korvaushakemuksen tekijä on kuollut. Uutinen yllätti hakijan täysin, kuten olettaa saattaa.

5. Tarjous, johon ei olisi pitänyt tarttua

Erillisessä tapauksessa check-inin ajoissa tehnyt matkustaja sai houkuttelevan tarjouksen: lentoyhtiö lupautui antamaan hänelle aiempaa paremman paikan kertyneiden lentopisteiden ansiosta. Matkustaja suostui tarjoukseen. Uutta lippua printattaessa kävi ilmi, että serverihäiriöiden takia parempaa lippua ei ollutkaan mahdollista tulostaa. Lentoyhtiön mukaan tämä oli matkustajan syy – jos hän ei olisi suostunut ottamaan vastaan tarjousta, hän olisi voinut nousta koneeseen aiemmalla lipullaan. Onneksi tämäkin tapaus päättyi lopulta matkustajan kannalta suosiollisesti.
– On suhteellisen yleistä, että lentoyhtiöt yrittävät luistaa korvausvelvoitteestaan lentojen myöhästyessä ja peruuntuessa. Selitykset voivat olla hyvinkin mielikuvituksellisia, mutta me AirHelpillä käymme läpi jokaisen tapauksen varmistuaksemme siitä, ettei matkustajaa vedätetä, sanoo AirHelpin Suomen-maajohtaja Aleksi Seppo.
*Jotta EC 261 on sovellettavissa, lähtölentokentän täytyy olla EU-alueella, tai kyseessä olevan lentoyhtiön täytyy olla perustettu EU-alueella. Korvausvelvoite on voimassa kolme vuotta lennon jälkeen.
Kuva: Pixabay