Digitalisoituminen on yhteiskunnassamme nykypäivää ja digitaitoja tarvitaan yhä useammassa arkielämän askareessa. Suomen eduskunnan määritellään edustavan kansaa, joten miten on eduskuntaan halajavien vaaliehdokkaiden digiosaamisen laita?
TIEKE (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) pyrki selvittämään kansanedustajaehdokkaiden digitaitoja ja kutsui ehdokkaat osallistumaan yleisiä tietoyhteiskuntataitoja mittaavaan testiin teemalla Suomi digitalisoituu. Testauksella haluttiin nostaa tietoisuutta tietotekniikkaosaamisen välttämättömyydestä digitaalisessa yhteiskunnassa sekä poliittisten päättäjien että kansalaisten keskuudessa. Ehdokaskyselyn tulokset jäivät kuitenkin laihanlaisiksi.
Vastauksia saatiin erittäin vähän, alle kuudelta prosentilta ehdokkaista, joten pitkälle meneviä yleistyksiä ei tuloksista voi tehdä. Vastaamattomuuden takana on varmasti useita syitä, mutta kysely todisti selkeästi, että digiosaamisen arviointi ei näytä kiinnostavan kansanedustajaehdokkaita.
TIEKEn yli kahdenkymmen vuoden kokemuksella digiosaamisen edistäjänä voidaan todeta, että oman osaamisen arviointi ja osoittaminen tietotekniikassa on suurelle osalle meistä edelleen haastava paikka.
Pienemmät edellä
Keskimääräisen vastausprosentin 5,8 ylittivät Piraattipuolue, Vihreä liitto, Itsenäisyyspuolue, Muutos 2011 ja Perussuomalaiset. Kaikilta puolueilta ei saatu vastauksia. Vastausprosentin laskennassa vastaukset suhteutettiin puolueen ehdokasmäärään.

kansanedustajat-digiosaaminen
Puoluekohtaiset vastausmäärät suhteessa ehdokasmäärään

 
Puoluekohtaiset tulokset kertovat, että vastanneiden ehdokkaiden keskuudessa taidot ovat vähintään hyvät tai jopa erinomaiset. Tietoyhteiskuntataitoja arvioitiin Tiviittori-arviointityökalun neliportaisella asteikolla: erinomaiset, hyvät, kohtuulliset ja heikot taidot.

kansanedustajat-digiosaaminen-2
Puoluekohtainen digiosaamisen tulos. Kuvaajassa ovat mukana vain puolueet, joilta saatiin yli 10 vastausta.

Ehdokkaiden infoähky?
Kävikö niin, että TIEKEn kutsu hukkui tietotulvaan? Vai oliko syy heikkoon vastausaktiivisuuteen digitaalisuuden teemassa? Ehdokkaiden ja puoluetoimistojen viestitulva on valtava ja vaalien lähestyessä on paljon tehtävää. Erilaiset verkkokampanjat ja sosiaalinen media kirivät perinteisempien medioiden rinnalle. Pikaisella verkkohaulla jo pelkästään erilaisia vaalikoneita ja haastekampanjoita löytyy vähintäänkin kymmeniä.
Digiosaaminen osuu vaaliteemoihin
Eduskuntavaalien pääteemoja ovat työ ja työllisyys. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ei pärjää tietotekniikan hyödyntäjänä, vaikka edellytykset ovat meillä kärkiluokkaa. Digiosaaminen osuu tälle tontille. Osaamista tarvitaan niin kansalaisyhteiskuntaan osallistumisessa kuin digitaalisuuteen nojaavan liiketoiminnan ja palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. IT-ammattilaisten erityisosaaminen on tärkeää, mutta lisäksi perusosaaminen pitää varmistaa kaikille, jotta käyttö ja vaikuttavuus lisääntyvät.
Lupa osaamisvajeen tunnustamiseen
Päätä ei pidä laittaa pensaaseen, vaan on tarttuva tilaisuuteen ja käännettävä olemassa olevat edellytykset hyödyksi. Osaaminen on keskeinen este hyödyntämisen tiellä. Osaamisvajeen tunnustaminen ei saa kuitenkaan olla häpeällistä. Päinvastoin – oman osaamisen ja osaamattomuuden tunnistamiseen ja tunnustamiseen pitää rohkaista.
Palkitsevuus tulee suoraan siitä, kun pidämme osaamisesta huolta ja panostamme digiosaamisen kehittämiseen niin koulutuksessa kuin työpaikoilla. Vaihtoehtoisia tapoja osaamisen jakamiseen ja uuden oppimiseen on kyllä runsaasti tarjolla.
Voisi kuitenkin olettaa, että kansamme edustajia kiinnostaisi tietää jotain asioista, jotka ovat osa kansan jokapäiväistä arkea. Kaikilla ei kuitenkaan ole teknistä tukea, avustajia eikä sihteereitä, jotka hoitavat digitaalisuuteen liittyvät asiat heidän puolestaan.