Jos tuntuu siltä, että lomalla ei kiinnosta katsella (ainakaan niin paljon) muiden turistien naamoja, voit suunnata Balin sijaan Floresiin. Flores tunnetaan erityisesti Komodo-saarestaan, jossa asuu maailman suurimpia liskoja eli uhanalaisia Komodonvaraaneja.
Floresiin voi lentää esimerkiksi Balin kautta ja sinne tekee lentoja useampikin indonesialainen lentoyhtiö. Jos lennon turvallisuus epäilyttää, niin pelko pois, sillä oma lentoni ainakin sujui erittäin hyvin. Vaikka kyseessä oli suunnilleen itseni kokoinen potkurikone, lento oli miellyttävä ja tasainen. Reilun tunnin lentomatkan aikana ei juuri ehtinyt kuin istahtaa koneeseen ja kohta kaarreltiinkin jo Labuan Bajon yllä. Labuan Bajo on monelle Komodolle matkaavalle välietappi, mistä tehdään sitten järjestetty retki muille saarille.
Labuan Bajo
Labuan Bajo on pieni ja melko vaatimaton kylä ja siellä tapaa jonkin verran muita turisteja. Mikään biletysmesta se ei tietenkään ole, joten bailaamaan haluavat jääkööt Balille. Labuan Bajossa suosittelen ehdottomasti majoittumaan Golo Hilltop Hotelliin. Noin 40 euron hinnalla (majoitus kahdelle aamupalalla) saa käyttöönsä siistin ilmastoidun huoneen, kauniin uima-allasalueen ja kaupanpäälle henkeäsalpaavat maisemat. Tästä hotellista kannattaa varata huone etukäteen, sillä paikka on lähes aina täyteen buukattu. Kivoja ravintoloita Labuan Bajossa ovat ainakin The Lounge (hyvä palvelu ja kiva paikka), Made in Italy pizzeria (taivaallisia pitsoja!) sekä Tree Top, mistä voi ihailla iltaisin Floresin upeaa auringonlaskua. Livemusiikin ystäviä kehotan suuntaamaan Paradise Bar & Restaurantiin, joka on myös seudun ainoita ”meno”paikkoja.
Muutaman päivän veneretki Komodolle ja Rincalle
Floresin reissu ei ole mitään ilman muutaman päivän veneretkeä alueen kuuluisimmille saarille, eli Komodolle ja Rincalle. Erityisesti jälkimmäistä en suosittele missään nimessä jättämään väliin, sillä siellä on paras mahdollisuus nähdä Komodonvaraaneja niiden aidossa elinympäristössään. Veneretken hinta vaihtelee reissun keston ja laivan/veneen tason mukaan melko lailla. Hintahaarukka on kuitenkin välillä 80-400 euroa. Itse otin 2 päivän reissun hintaan n. 80 euroa ja retki oli mitä mainioin! Matkasimme pienellä veneellä 6 hengen ryhmässä ja yövyimme veneen kannella, taivasalla. Jo pelkästään kapteenin majoittautuminen ”siskonpetiimme” oli melkoinen kokemus etenkin, kun hän vielä kuorsasi koko yön.
Retkellä poikettiin Komodon luonnonpuistona tunnetun saaren lisäksi Rincalla, jossa on Komodoa suurempi mahdollisuus nähdä kookkaita Komodonvaraaneja. Rincalla meitä potkaisikin kunnon onni, sillä näimme lähes 10 liskoa muutaman tunnin aikana! Yhden yllätimme syömästä villisikaa ja eräs ”kaveri” lähti seuraamaan meitä polkua pitkin. Sisäänpääsy saarille on halpaa ja hintaan kuuluu opas. Omin päin saarille ei pääse vaeltamaan, sillä Komodonvaraanit voivat olla arvaamattomia. Niitä on myös turha koettaa pötkiä pakoon, sillä ne juoksevat lähes 20 kilometrin tuntivauhdilla, kiipeävät näppärästi ja osaavat uida todella hyvin. Opas on siis pakollinen ja ainoa vaihtoehto, että saarille ylipäätään pääsee.
Snorklaten rauskun kaveriksi
Saarivierailujen ohessa vietimme paljon aikaa myös snorklaten. Pääsimme muun muassa uimaan metrin mittaisen Manta Ray -rauskun kanssa lähes puoleksi tunniksi, sillä se intoutui ”leikkimään” kanssamme. Myös muuhun snorklaukseen reissu oli erinomainen, sillä korallit olivat kauniita, vedet todella kirkkaita ja kaloja löytyi joka lähtöön. Illan kohokohta oli yöuinti planktonien seassa niiden kimaltaessa ympärillä – harmi ettei sitä saanut tallennettua kameralle. Veneellä tarjoiltiin perusindonesialaista ruokaa (riisiä, kanaa, vihanneksia, tofua, yms.), mutta omiakin eväitä olisi kannattanut olla mukana. Aamupala ei nimittäin ollut mikään päätä huimaava ja ruokaa valmistettiin liian harvoin. Veneen siirtyessä paikasta toiseen kannella oli kiva ottaa aurinkoa ja nauttia maisemista, jotka olivat henkeäsalpaavan kauniita.
Rutengissa katseiden kohteina
Labuan Bajosta matka jatkui 5 tuntia yksityisautossa matkaten. Hyväkuntoinen tie kiemurteli niin vuoristossa kuin tasangollakin ohittaen pieniä kyliä. Joka paikassa ihmiset vilkuttivat ja hymyilivät. Välillä pysähdyimme moikkaamaan paikallisia lapsia ja voi sitä ihmettelyn määrää! Lopulta saavuimme Rutengiin, jossa majoittauduimme kaupungin parhaaseen hotelliin, eli Santa Mariaan. Santa Maria on katolisten nunnien ylläpitämä hotelli, hiljainen, kaunis ja siisti. Yhden hengen huone maksoi noin 10 euroa yöltä ja hintaan sisältyi aamupala. Ainoa miinus oli, että hotellin portit sulkeutuivat joka ilta kello 21.00, joten iltamenot Rutengin osalta jäivät näkemättä. Ei siellä kyllä tosin mitään sen kummempaa ollut tarjollakaan. Rutengin paras (ja oikeastaan ainoa) kahvila/ravintola on nimeltään Agape. Rutengin keskustasta kannattaa ottaa mopotaksi eli ojek ja pyytää kuskia ajamaan Spiderwebriisipelloille. Riisipellot ovat saaneet nimensä hämähäkinverkon muotoon viljellyistä pelloista, jotka sijaitsevat aivan Rutengin lähellä. Ojek-kyyti ei sitten ole heikkohermoisten juttu, sillä kuskit ajavat aika lailla ”reikä päässä.” Rutengissa voi myös vuokrata oman skootterin noin 8 euron vuorokausihintaan, mutta vuokranantajalle ei kannata kertoa minne sillä lähtee ajamaan. Vuokranantajat eivät nimittäin vuokraa skoottereita pidemmille matkoille, sillä teiden kunto voi olla paikoitellen todella surkea.
Erikoista:
– Komodonvaraani-liskoja ei saa mennä katsomaan nainen jolla on kuukautiset. Kuulimme nimittäin, että liskoilla on niin tarkka hajuaisti, että ne haistavat veren ja saattavat hyökätä. Tämä oli kiva tietää, mutta ei enää siinä vaiheessa kun jo olimme saarella. Onneksi kenelläkään seurueemme naisista ei ollut kuukautisia.
– Flores on muusta Indonesiasta poiketen katolista aluetta.
– Lukuun ottamatta Labuan Bajoa, Floresissa ollaan todella ihmeissään turisteista ja meitäkin tuijotettiin joka paikassa.

Teksti ja kuvat: Anu Kiiveri