Suomalaiset eivät enää uskalla hankkia lapsia – tässä suurin syy pelkoon

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on laskenut jo seitsemäntenä vuonna peräkkäin Suomessa.

Tuore valtakunnallinen kysely paljastaa, että turvaton työelämä on suurin syy, miksi suomalaiset eivät halua hankkia lasta.

Tulosten mukaan lapsia ei uskalleta hankkia työelämän yleisen turvattomuuden, kovien vaatimusten ja silpputöiden vuoksi. Tärkein ratkaisu tilanteeseen olisi suomalaisten mielestä lisätä yrityksiin työaikajoustoja.

Tiedot selviävät viestintätoimisto Aivelan teettämästä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopussa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.

Kyselyssä tiedusteltiin suomalaisten näkemyksiä alhaisen syntyvyyden syistä. Yli puolet vastaajista arvioi, että lapsia ei hankita epävarmojen työnäkymien vuoksi.

– Lisäksi lähes joka kolmas vastaajista uskoo, että lapsia ei hankita, koska työelämä vie liikaa aikaa ja energiaa, ja useampi kuin joka viides näkee pätkätöiden olevan este lapsentekoon. Useampi kuin neljä kymmenestä sen sijaan on sitä mieltä, että synnytysikäiset haluavat mieluummin keskittyä työhön, ystäviinsä ja matkusteluun kuin perhe-elämään, kyselyn teettäneen viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas kertoo.

– Kysely antaa voimakkaan viestin siitä, että suomalainen panostaa nykyään töihin, joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta. Normaalia 8–16 työtä ei enää välttämättä saa, vaan tarjolla voi olla ainoastaan osa-aikaisia töitä tai silpputöitä sieltä täältä. Niiden varaan on vaikeaa suunnitella edes seuraavaa kuukautta, puhumattakaan sitten lapsen hankintaa, arvioi tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Talousasiat ovat ihmisten mielissä talouskasvusta huolimatta. Nyky-työelämä on epätasa-arvoista: lapsia ei uskalleta hankkia ennen kuin on pysyvä työsuhde, mutta kun pysyvää työsuhdetta on hankalaa saada, lastenhankintaa lykätään. Toisaalta pysyvässä työssä olevien tilannetta varjostaa myös epävarmuus: koskaan ei tiedä, milloin kulman takana on yt-nevottelut, Gissler kiteyttää.

Työaika ei jousta tarpeeksi

Kyselyssä kartoitettiin myös ratkaisukeinoja, joilla voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessa. Yli kolmasosa vastaajista haluaisi ottaa käyttöön perustulon tai kansalaispalkan. Lähes kolmasosa kaipaisi Suomeen lisää työn perässä muuttavia.

– Tärkeimpiä keinoja vastaajien mielestä olisi, että yrityksiin luotaisiin lisää työaikajoustoja. Tätä mieltä on yli 40 prosenttia suomalaisista. Tulos ei yllätä, sillä työn vaatimusten ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavampaa kuin koskaan, Pajukangas toteaa.

THL:n Gissler muistuttaa, että monelle perheelle ainoa vaihtoehto ovat työaikajoustot, sillä Suomessa osa-aikatyötä on vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Keski-Euroopassa.

– Suomen palkkataso on sen verran alhainen ja hintataso taas niin korkea, että käytännön ratkaisu monille perheille on molempien vanhempien kokopäivätyö. Työaikajoustojen avulla yritetään tasapainoilla arjessa: toinen vanhemmista lähtee aamulla myöhemmin töihin ja toinen tulee iltapäivällä aikaisemmin hakemaan lapset päiväkodista.

Eläkeiän nosto ei innosta

Eläkeikää koskevat muutokset eivät ole suosittu ratkaisuvaihtoehto kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Vain alle neljä prosenttia olisi halukkaita siirtämään eläkeikää myöhemmäksi. Viisitoista prosenttia kannustaisi eläkeikäisiä jatkamaan töissä pidempään.

Gisslerin mukaan työaikajoustot olisivat ratkaisu myös eläkeiän pidentämiseen. Hän muistuttaa, että huoltosuhteen heikentyessä yhteiskunnassa aletaan vääjäämättä jossain vaiheessa taas puhua eläkeiän nostamisesta.

– 70 vuotta on jossain vaiheessa tulevaisuuden eläkeikä. Väestömme on paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin koska raskaat, fyysiset työtehtävät ovat kadonneet. Nykyinen, henkisesti raskas työ voi kuitenkin aiheuttaa sen, että ihmiset eivät jaksa niin pitkään työelämässä kuin valtiovalta toivoisi. Työuran viimeisinä vuosina tarvitaankin toisenlaisia joustoja, jotta jaksetaan töissä myöhemmälle iälle.

Ilmastonmuutos vain harvojen huoli

Ainoastaan runsas kymmenesosa vastaajista uskoo vanhemmuuden kovien vaatimusten olevan alhaisen syntyvyyden taustalla. Alle kymmenesosa näkee globaalin ilmastonmuutoksen olevan valinta lapsettomuuteen.

Noin kolmasosa vastaajista arvioi, että lapsenteko ei innosta suomalaisia, koska lapsi on liian suuri taloudellinen panostus. Lähes neljäsosa pelkää lapsen estävän naisen urakehityksen, ja noin joka viides arvioi syntyvyyden laskevan, koska suomalaiset eivät löydä kumppania ajoissa tai parit ryhtyvät lapsentekoon liian myöhään.

Tärkeimpiä syitä alhaiseen syntyvyyteen Suomessa (vastaaja sai valita kolme tärkeintä):

– Synnytysikäiset suomalaiset eivät uskalla hankkia lapsia, koska kokevat työelämän liian epävarmaksi: 51,6%
– Synnytysikäiset suomalaiset haluavat keskittyä työhön, ystäviinsä ja matkusteluun, eivätkä perhe-elämään: 46,1%
– Synnytysikäiset suomalaiset pelkäävät, että lapsi on liian suuri taloudellinen panostus: 30,6%
– Synnytysikäiset suomalaiset eivät halua lapsia, koska työelämä vie liikaa aikaa ja energiaa: 28,5%
– Synnytysikäiset suomalaiset naiset pelkäävät, että lapsi estää urakehityksen: 24,7%
– Synnytysikäiset suomalaiset eivät uskalla hankkia lapsia, koska ovat pätkätöissä: 22,1%
– Synnytysikäiset suomalaiset parit ryhtyvät lapsentekoon liian myöhään: 21,7%
– Synnytysikäiset suomalaiset eivät löydä kumppania ajoissa, ja hedelmällinen ikä menee ohi: 19,7%
– Synnytysikäiset suomalaiset pelkäävät, että vanhemmuus on liian vaativaa: 13,1%
– Synnytysikäiset suomalaiset eivät halua lapsia ilmastonmuutoksen takia: 7,8%

Ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut (vastaaja sai valita kolme tärkeintä):

– Luoda yrityksiin lisää työaikajoustoja: 40,3%
– Laskea lapsiperheiden veroja: 35,7%
– Ottaa käyttöön perustulo tai kansalaispalkka: 32,2%
– Ottaa Suomeen lisää työn perässä muuttavia: 29,8%
– Nopeuttaa työn perässä muuttavien työlupien käsittelyä: 24,3%
– Uudistaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat: 22,8%
– Nostaa lapsilisiä: 21,0%
– Kannustaa eläkeikäisiä jatkamaan töissä pidempään: 15,0%
– Tehdä varhaiskasvatuksesta subjektiivinen oikeus kaikille: 13,4%
– Tarjota yrityksille tukia eläkeläisten palkkaamiseen: 12,4%
– Tarjota yrityksille tukia maahanmuuttajien työllistämiseen: 9,7%
– Korottaa veroja: 6,8%
– Siirtää eläkeikää myöhemmäksi: 3,8%

Alhaisen syntyvyyden syitä ja keinoja kestävyysvajeen ratkaisemiseksi selvitettiin 21.–25.11. valtakunnallisella sähköisellä kyselytutkimuksella. Viestintätoimisto Aivelan tilaamaan kyselyyn vastasi 1 000 henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 500 oli miehiä ja 500 naisia. Kyselyn lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos on painotettu suomalaista aikuisväestöä edustavaksi.

STT

Kuva: Pixabay

Saatat myös tykätä
Katso parhaat kasinotarjoukset >>>
Katso parhaat kasinotarjoukset >>>

KÄYTÄMME EVÄSTEITÄ

Evästeiden avulla personalisoimme käyttäjäkokemustasi, jotta voimme näyttää sinulle personoitua sisältöä ja mainoksia. Lue lisää evästeistä ja hallinnoi niitä tästä.