Peliarvio: Until Dawn


Yksinoikeudella PlayStation 4:lle julkaistu Until Dawn on yllättävä peli, monessakin mielessä. Ensinnäkin, splatter-kauhuelokuviin pohjautuva melko tuntemattoman pelinkehittäjän interaktiivinen projekti onnistui saamaan näyttelijöikseen maailmanluokan tähtiä sekä kokeneen ohjaaja-käsikirjoittajakaksikon. Toiseksi, Until Dawn onnistuu nitomaan yhteen pelaamisen ja kauhun tunnekuohut suorastaan nerokkaasti. Kolmanneksi, Until Dawn oikeasti pelästyttää sinut – ja usein!
Voisiko siis sanoa, että kyseessä on jopa kauhugenren uusi messias?

Until Dawn sijoittuu Kanadan korpimailla sijaitsevaan mystiseen erämaamökkiin, jonne majoittuvaa nuorisojoukkoa uhkaa murhanhimoinen psykopaatti, joka tappoi vuosi sitten kaksi ryhmän jäsentä. Tätä nuoret eivät kuitenkaan tiedä, vaan luulevat että kaksikon putoaminen kalliolta oli onnettomuus.
until-dawn-Beth-Hannah
Tarinan edetessä alkaa kuitenkin paljastua erinäisiä mystisiä tietoja aiempien tapahtumien kulusta ja pääset paremmin selville mitä ihmettä siellä korvessa oikein on meneillään. Koska kyseessä on interaktiivinen kauhupeli, joudut myös menemään paikkoihin, joihin et ikimaailmassa muutoin menisi. Keräät johtolankoja ja joudut tekemään moraalisia, jopa kammottavia valintoja. Joudut esimerkiksi päättämään kumman ystävistäsi annat kuolla, jotta toinen pelastuu.

Pelin kantavana teemana on ”perhosvaikutusefekti”, jonka myötä päätöksesi vaikuttavat välittömästi pelin juonenkäänteisiin, ajoittain jopa katastrofaalisin seurauksin.
Kauhuun erikoistuneet käsikirjoittajat Larry Fessenden ja Graham Reznick ovat luoneet hyytävän, splatter-elokuvia mukailevan tarinan, jossa kukaan ei ole turvassa.

Pelin rooleissa nähdään isoja Hollywood-nimiä, kuten Hayden Panettiere (Heroes, Nashville), Rami Malek (Night at the Museum, 24, The Pacific), Peter Stormare (Pako, The Arrow, Fargo) ja Brett Dalton (S.H.I.E.L.D. Agentit, Blue Bloods). Huippunäyttelijöiden vakuuttavat suoritukset nostavat Until Dawnin korkealle ns. tusinapelien yläpuolelle.

Pelin juoni ei ole välttämättä elokuva- eikä edes pelimaailman kekseliäimmästä päästä, mutta ennalta arvaamattomuus hahmojen kohtalon suhteen ja omakohtainen asioihin vaikuttaminen pitävät mielenkiinnon yllä loppuun saakka. Episodeittain etenevä tarina on rakennettu televisiosarjamaisesti tunti kerrallaan siten, että aina uuden vaiheen alkaessa kerrataan sitä edeltäneet tapahtumat.

Perhosvaikutuksen lisäksi pelissä hyödynnetään interaktiivisia elementtejä myös teknisin keinoin PlayStation Cameran ja DualShock 4 -ohjaimen avulla. Ohjaimen liiketunnistin seuraa miten paikallaan pysyt pelatessasi ja tallentaa kameran avulla pelokkaimmat äkkiliikkeesi ja reaktiosi. PS4-konsolin jako-ominaisuuksien ansiosta voit jakaa pelkäämisvideosi suoraan ystäville esimerkiksi Facebookissa. Ohjaimen liiketunnistin on myös tärkeä osa peliä, sillä tulet piilottelemaan sinua jahtaavalta tappajalta useampaankin otteeseen. Jos ohjaimesi liikahtaa, paljastut, ja voit varmasti arvata kuinka sinulle sen jälkeen käy.

Until Dawn näyttää ja kuulostaa hyvältä ja sen pelottelut ovat tehokkaita. Jos hyväksyy b-luokan kauhuelokuvan juonen mukisematta, pelin oikeastaan ainoat pikkuruiset moitteet löytyvät pelimekaniikasta. Pelottelutyyliin etenevä kamerakulma toimii tarkoituksiinsa tehokkaasti, mutta samalla se tekee ohjattavuudesta hankalaa. Esimerkiksi jatkaaksesi kävelyä suorassa linjassa, sinun täytyy yhtäkkiä alkaa ohjata hahmoa aivan toiseen suuntaan, vain koska kamerakulma vaihtui. Ohjaimen liiketoiminnon käyttäminen hahmon kulkemiseen on tästä syystä vielä hankalampaa, koska sinun täytyy yhtäkkiä muuttaa koko ohjaimen asentoa ja monesti tuloksena on hahmon tahaton hölmöily täysin väärään suuntaan. Tämä ei ole kovin mukavaa ainakaan silloin kun verenhimoinen tappaja on kintereilläsi. Esiasetuksena olevan hahmon liikeohjauksen voi kuitenkin kytkeä pois päältä.

Vaikka perhosvaikutus vaikuttaa moneen asiaan juonen etenemisessä, x määrä hahmoja tulee kuolemaan, teit sitten mitä tahansa. Kalma kouraisee joko aikaisemmin tai myöhemmin, mutta sitä ei lopulta voi paeta. Perhosvaikutus on kuitenkin mielenkiintoinen elementti ja sen ansiosta peliä jaksaa pelata myös uudelleen, jotta voi tehdä toisenlaisia valintoja pitääkseen jonkun suosikkihahmoistaan hengissä. Juoni voi muuttua suurestikin pelaajan tekemien valintojen perusteella, joten kannattaa miettiä tarkoin mitä päättää. Syvempiä filosofioita valintatilanteissa ei missään tapauksessa ehdi tehdä, sillä ratkaisu täytyy yleensä tehdä nopeasti, joskus jopa vain sekunnin murto-osissa.

Uudelleen pelaamista motivoi myös se, että eri hahmojen tarinoissa on mielenkiintoisia vivahteita, joita et näe jos aiheutat valinnoillasi hahmon kuoleman liian aikaisin. Pelaamalla kyseisen kohdan uudelleen läpipeluun jälkeen, muutat juonta ja voit halutessasi jatkaa uutta tarinaa loppuun saakka, tai voit siirtyä johonkin toiseen kohtaan, joka mielestäsi ei mennyt aivan nappiin. Until Dawn meni kuitenkin nappiin pelottavana pelinä ja sitä voi suositella muillekin kuin kauhupelien ja -elokuvien suurimmille faneille, joille se tietysti on todellinen pakko-ostos.
Lajityyppi: Toimintaseikkailu
Ikäraja: 18
Julkaisuaika: 26.8.2015
Alustat: PlayStation 4
Kehittäjä: Santa Monica Studios
Julkaisija: SCEE
Pelaajamäärä: 1