Peliarvio: theHunter – Call of the Wild

Arvostelussa theHunter – Call of the Wild, joka on THQ Nordicin kehittämä metsästysaiheinen peli. Vahvana taustavoimana toimii Avalanche Studios, jonka Apex-sovellusta on hyödynnetty kaikkiaan 130 neliökilometrin kokoisen pelialueen luomiseen.
Heti alkuun täytyy todeta, että näin realistista metsästyspeliä ei ole koskaan aiemmin tullut pelattua. Upean näköinen ympäristö iskee välittömästi alitajuntaan ja samoilu luonnon helmassa virittää tunnelman huippuunsa. Jo alussa peli tarjoaa yhden helpon mahdollisuuden saaliin nappaamiseen. Harkitsematon laukaus sivutuulessa ja pienessä alamäessä sujahtaa kuitenkin hiuksenhienosti ohi ja pelästyttää kaikki lähellä olevat eläimet lintuja myöten kilometrien päähän.

Valikoiden osalta näkymä on mukavan yksinkertainen. Varusteiden selaaminen onnistuu vaivatta ja elämänmittarin lisäksi näkyvillä ovat tuulen suuntamittari, metsästäjän äänekkyyttä mittaava palkki, ammusten määrä ja näkyvyys suhteessa maastoon. Etenkin tuulen huomioiminen on erittäin tärkeää, sillä eläinten hajuaisti paljastaa lähestyvän vaaran jo pitkän matkan päästä. Eläinten välinen ”kommunikointi” on myös vahvassa roolissa, sillä tietyt eläimet päästävät ilmoille varoitushuutoja, ja tämä saattaa tehdä hetkessä tyhjäksi pitkään jatkuneen jäljitystyön. Eläinten jäljet ovatkin erittäin olennainen osa peliä, sillä niitä analysoimalla pystyy määrittämään muun muassa liikkumisnopeuden sekä myöhemmin avattavilla kyvyillä myös muita tärkeitä tekijöitä, kuten sukupuolen, painon, iän ja eläinten käyttäytymismallin.

Kykyjen avaaminen on aluksi todella tiukassa, sillä ensimmäisten tuntien aikana saaliiksi jää vain yksi keskikokoinen peura ja kokemuspisteitä on kertynyt vasta kourallinen. Kartalle on sentään ilmestynyt muutama kiintopiste, kuten metsästäjän ”koti”, eräänlainen retkeilymaja, josta voi ostaa esimerkiksi ammuksia, uusia aseita ja myös maastoon sopivan mönkijän, jolla siirtyminen on huomattavasti vauhdikkaampaa. Pikamatkustus tiettyjen kiintopisteiden välillä on mahdollista, mutta uusiin alueisiin tutustuttaessa mönkijä on mainio apuväline. Tutkiminen onkin aluksi todella tärkeässä roolissa, sillä tämä peli ei sovi millään kärsimättömälle luonteelle. Mikäli saalista odottaa kuin liukuhihnalta, turhautuminen saa pian vallan. Ensin on tärkeää kartoittaa eläinten ruokailu- yöpymis- ja juomapaikat, ja tärkeimpänä asiana täytyy osata liikkua maastossa huomaamattomasti ja tarpeeksi äänettömästi.

Pelkkä metsästäminen ei ole kuitenkaan ainoa osa peliä. Varusteista löytyy myös kännykkä, johon on koottu iso liuta erilaisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi valokuvaamista. Kuvaaminen antaakin huomattavasti enemmän kokemuspisteitä, mutta se on myös haastavampaa, sillä eläinten lähelle pääseminen ei ole helppoa. Konsteja on kuitenkin monia, sillä heti alussa käytöstä löytyvät eläinten ääniä simuloiva pilli ja parittelukutsua matkiva houkutin. Arimpia eläimiä varten kykypuusta avattavat syötit tuntuvat jo alussa lähes pakollisilta, sillä esimerkiksi ketuista tai villisioista ei ole näkynyt vilaustakaan, vaikka metsästä löytää varsin usein niiden jälkiä ja jätöksiä. Etenkin repolaiset tuntuvat olevan varsinaisia kätkeytymisen mestareita, sillä jäljityksessä olennaisia ääniä seuratessa ei ole näkynyt edes ketunhännän puolikasta. Sama toki pätee myös villisikoihin, sillä ne ovat luonnostaankin hyvin arkoja eläimiä.

Säätilan vaihtelut ja vuorokauden ajat luovat myös oman, mielenkiintoisen elementtinsä peliin. Yöaikaan eläinten jälkien seuraaminen on vaikeampaa ja esimerkiksi kovalla sateella äänet puuttuvat lähes tyystin. Toki myrskystä hyötyy myös metsästäjän roolissa, sillä osa liikkumisen äänistä peittyy. Yöaikaan myös eläimet tuntuvat havainnoivan heikommin, sillä muutamaan kertaan aivan saaliin viereen pääseminen on ollut helpompaa. Kerran tosin tämä aiheutti pienen paniikin, kun lähellä ollut peura ei kuollutkaan yhteen laukaukseen, vaan ryntäsi metsästäjän kimppuun. Tällä kertaa saalis kaatui toiseen laukaukseen, mutta esimerkiksi karhujen kohdalla tilanne voisi olla aivan toinen.

Erityisen maininnan theHunter – Call of the Wild ansaitsee mahdollisuudesta pelata peliä yhteistyönä muiden pelaajien kanssa. Parhaimmillaan pelissä pystyy kokoamaan peräti kahdeksan hengen metsästysseurueen. Tosin metsästyskoiria ei saa kaveriksi, joten aivan täysin realistinen kokemus tämä ei ole. Mielessä piirtyy silti ajatus kahdeksasta metsästäjästä metsästyskoirineen karkuun juoksevan ketun perässä. Kaverit pystyy myös haastamaan metsästä löytyvällä ampumaradalla, jossa kilpaillaan suurimmasta pistemäärästä.

Omassa genressään theHunter – Call of the Wild on todella mielenkiintoinen, sillä tämän realistisempaa metsästyspeliä ei konsoleille löydy. Co-op-mahdollisuutta ei harmi kyllä ollut mahdollista kokeilla, mutta sen voisi kuvitella olevan hauskaa puuhaa. Kärsivällisyys on avainsana tässä pelissä ja pelkistettynä englantia tarvitsee osata vain kykypuun taitojen, eläinlajien nimeämisen sekä eläinten kutsuhuutojen verran. Toki puhelimeen tulleet tehtävät ovat hieman tarkemmin selostettuja, mutta niissäkin pärjää kohtalaisella koulutason englannilla. Suosituksena peli sopii kaikille realistisesta metsästyksestä kiinnostuneille yli 16-vuotiaille.

Lajityyppi: Metsästyssimulaattori
Ikäraja: 16
Julkaisuaika: 2.10.2017
Alustat: PS4, Xbox One, PC
Testialusta: PS4
Kehittäjä: THQ Nordic, Avalanche Studios
Julkaisija: Astragon Entertainment
Pelaajamäärä: 1 (max. 8 verkossa)

Saatat myös tykätä
Katso parhaat kasinotarjoukset >>>
Katso parhaat kasinotarjoukset >>>

KÄYTÄMME EVÄSTEITÄ

Evästeiden avulla personalisoimme käyttäjäkokemustasi, jotta voimme näyttää sinulle personoitua sisältöä ja mainoksia. Lue lisää evästeistä ja hallinnoi niitä tästä.