Äkillisissä terveysongelmissa oireen vakavuus ratkaisee, miten nopeasti ja missä sinua hoidetaan. Pienimmät vaivat hoituvat itsehoidolla. Luotettavia hoito-ohjeita löydät Terveyskirjaston ja Terveyskylän verkkosivuilta. Kun itsehoito ei riitä, saat apua terveysasemalta. Terveysaseman ollessa kiinni, saat apua Päivystysapu 116 117 -puhelinpalvelusta ja päivystyspoliklinikoilta, jos tilasi vaatii hoitoa ennen terveysaseman avautumista. Hätänumero 112 ja ensihoito auttavat silloin, kun kyseessä on vakava sairastapaus tai vamma.

Vähäiset sairaudet ja pienet tapaturmat hoituvat usein itsehoidolla ja apteekista saatavilla käsikauppalääkkeillä. Esimerkiksi tavallinen flunssa eli nuhakuume, äkillisesti alkanut vatsatauti ja pienet nyrjähdykset, revähdykset ja pienet haavat eivät yleensä vaadi käyntiä terveysasemalla tai päivystyspoliklinikalla.

Luotettavia itsehoito-ohjeita sekä tietoa, milloin oireet vaativat ammattilaisen arviota löytyy myös verkosta. Terveyskirjastosta löytyy laajasti tietoa lähes kaikista sairauksista.

Terveyskylän Päivystystalosta löytyy selkeät itsehoito-ohjeet tavallisimpiin terveysongelmiin (> Päivystykseen? > Itsehoito-ohjeet). Lasten tavallisimmista sairauksista löytyy tietoa Terveyskylän Lastentalosta ( > Tietoa lasten sairauksista > Tavallisimmat lasten sairaudet). Lastentalossa on myös maksuton chat, jossa on mahdollista kysyä päivystävältä sairaanhoitajalta neuvoa lapsen terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Chat palvelee HUS-alueella asuvia ja on avoinna arkisin 8-18 ja viikonloppuisin 12-20. Omaolo-palvelussa voit arvioida hoidon tarvetta ja hakea hoito-ohjeita.

Itsehoito-ohjeita saat tarvittaessa myös ottamalla yhteyttä omalle terveysasemallesi tai sen ollessa suljettuna maksuttomasta Päivystysapu-puhelinpalvelusta p. 116 117.

Terveysasemat

Kotikuntasi vastaa kiireellisen hoidon järjestämisestä terveysaseman ollessa avoinna. Mikäli terveydentilasi vaatii, terveysasema ohjaa sinut tarvittaessa jatkohoitoon päivystyspoliklinikalle.

Kiireellinen hoito voi olla kunnassasi keskitetty tiettyihin toimipisteisiin ja vaatia ajanvarauksen ennen hakeutumista. Osa terveysasemista on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kuntasi nettisivuilta löytyy tieto, mistä saat kiireellistä hoitoa ja miten vastaanotolle hakeudutaan. Useilla kunnilla on käytössä myös sähköisiä oirearvioita, joiden avulla voit arvioida hoidon tarpeen kiireellisyyttä ympäri vuorokauden.

Päivystyspoliklinikat ja Päivystysapu 116 117

HUSin päivystyspoliklinikoilla hoidetaan ympäri vuorokauden vaativaa kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä päivystyspoliklinikoilla hoidetaan lisäksi potilaita, joiden sairaus tai vamma ei voi odottaa oman terveysaseman aukeamiseen. Soita ennen päivystyspoliklinikalle hakeutumista maksuttomaan Päivystysapu-puhelinpalvelun numeroon 116 117. Kiireellisessä tilanteessa päivystyspoliklinikalle voi hakeutua suoraan, jos yhteyttä Päivystysapuun ei saa kohtuullisessa ajassa.

Päivystysapu 116 117 -puhelinpalvelu auttaa kiireellisissä terveysongelmissa silloin, kun terveysasemasi on kiinni. Päivystysavussa puheluusi vastaa terveydenhuollon ammattilainen, joka ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan tai antaa ohjeita itsehoitoon. Palvelu neuvoo ja ohjaa myös lasten asioissa. Päivystysapu palvelee ympäri vuorokauden, vuoden kaikkina päivinä. Päivystysavusta ei voi tiedustella sairaalassa olevan omaisen vointia, kysyä laboratoriovastauksia, varata tai peruuttaa aikoja. Päivystysapu-palvelun helsinkiläisille tuottaa Helsingin kaupunki. Muun HUS-alueen palvelusta vastaa HUS.

Äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin vastaa Myrkytystietokeskus numerossa 0800 147 111 (maksuton, 24/7).

Hätätilanne, soita 112

Soita 112 vain, kun kyseessä on hätätilanne tai sellaisen epäily. Hätäkeskuspäivystäjä tekee tilannearvion ja lähettää tarvittaessa paikalle ensihoidon eli ambulanssin. Ensihoito on tarkoitettu vain vakaviin ja äkillisiin sairastapauksiin ja vammoihin. Tyypillisiä ensihoitoa edellyttäviä tilanteita ovat elottomuus, äkillinen hengitysvaikeus, kova rintakipu, tajunnan häiriöt, halvausoireet, pitkittynyt kouristelu sekä vakavat vammat. Sen sijaan päänsärky, huimaus, vatsa- ja selkäkivut, nenäverenvuoto, ruhjeet, nyrjähdykset, pienet haavat ja pienten luiden murtumat eivät pääsääntöisesti ole hätätilanteita. Turha soitto hätäkeskukseen saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.

STT

Ylin kuva: Pixabay