Suomalaiset kuuluvat maailman uskollisimpiin kahvinjuojiin. Kahvipöydät notkuvat kahvileipiä kahvitauolla ja ystäviäkin pyydetään kahville, vaikka tarkoituksena olisi toisinaan nauttia jotain aivan muuta kuin kahvia. Harva kuitenkaan tietää, miten rakas kahvimme löydettiin ja millainen on sen reitti päiviämme piristämään.

Keksivätkö etiopialaiset munkit kahvin?

Kahvi.net kertoo tarinasta, jonka mukaan etiopialaiset munkit keksivät kahvin vuohia paimentaessaan, kun vuohista tuli levottomia syötyään kiiltävälehtisen pensaan punaisia marjoja. Myös eräs munkeista päätti maistaa vuohien syömiä marjoja ja tunsi pian itsensä pirteäksi ja iloiseksi.
Kuultuaan ihmeellisistä marjoista luostarin apotti pelästyi, marjat heitettiin nuotioon, mutta nuotiosta nousikin yllättäen hyvä tuoksu. Kahvi.netin mukaan pavut poimittiin sitten nuotiosta ja sekoitettiin kuumaan veteen.
Kahvi kasvaa tropiikissa Emme tiedä onko tarina etiopialaisista munkeista ja vuohista totta, mutta nykyään kahvinjuonti on oleellinen osa monen suomalaisen arkea. Vaikka kahvintuonti Eurooppaan alkoi Kahvi.netin mukaan 1500-luvun lopulla, Suomessa kahvinjuonti yleistyi vasta 1800-luvun tienoilla.
Kahvi kasvaa kauriin ja kravun kääntöpiirien välisellä alueella tropiikissa, kertovat Pauligin internetsivut. Niiden mukaan merkittävimmät kahvintuotantoalueet ovat Etelä-Amerikka, Keski-Amerikka, Afrikka, Aasia sekä Oseania. Tärkeimpiin kahvintuottajamaihin kuuluvat Brasilia, Kolumbia, Vietnam, Indonesia ja Intia.
Suomi on jo pitkään keikkunut kärkisijoilla kahvin kulutusta mittaavissa tilastoissa. International Coffee Organizationin vuoden 2008 raportin mukaan Suomessa kulutettiin vuonna 2006 11,92 kilogrammaa raakakahvia henkilöä kohden, kun EU:n keskiarvo oli 5 kilogrammaa henkilöä kohden.
Mistä kahvipavut tulevat? Jopa kahdeksanmetriseksi luonnontilassa kasvava kahvipuu pidetään viljelmillä 2—4 metrin korkuisena pensaana, kertoo Kahvi.net. Kotoisin kahvipuut ovat Afrikasta, Etiopian sekä Tansanian ja Ugandan rajaseuduilta. Matalana pidettyjä, pensaaksi leikattavia puita voidaan hyödyntää kahvintuotannossa jopa yli 30 vuotta. Kahvipuun marjat paljastuvat kukkien pudottua ja itse kahvipavut sijaitsevat marjojen sisällä.
Meille tuttua kahvia saadaan raakakahvia paahtamalla, joka on kemiallinen prosessi. Pauligin mukaan vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampi maku kuin tummapaahtoisessa kahvissa ja paahtaminen siis vaikuttaa merkittävästi kahvisekoituksen makuun. Esimerkiksi Pauligin paahtoastemittarissa asteita on viisi.
Lähteet:

www.kahvi.net
www.paulig.fi
International Coffee Organization

Aiheet