Onko 13 onnenluku? Se voi hyvinkin pitää paikkansa Scooterin kohdalla, joka on kulkenut eurodancen tietä jo kunnioitettavat 13 vuotta. Kun muut kovat ysärieurohumppabändit virittelevät uutta tulemistaan, Scooter jatkaa menestystään tuoden markkinoille taas uuden albumin. Niin kuin se on tuonut lähes joka vuosi 90-luvun puolivälistä lähtien. Uskolliset fanit ja listahitit yli 30 maassa sekä miljoonia myytyjä levyjä kertovat valtavasta menestyksestä.
Metropoli tapasi Scooterin keulahahmon, H.P. Baxxterin, hänen saapuessaan lyhyelle Suomen vierailulle.
Rokkarista MC:ksi
Baxxter aloitti musiikkiuransa jo nuorena. Hän kasvoi rockmusiikin varjossa ja soitti kitaraa. 80-luvun lopun hän vietti new wave -yhtyeiden, kuten Depeche Mode ja Soft Cell, parissa. Vuosina 87-90 hän oli mukana Celebrate The Nun -nimisessä synapop-bändissä. Heillä oli jopa muutama listahitti.
– Huomasin kuitenkin kohta olevani enemmän kiinnostunut technomusiikista ja dancekulttuurista. Eritoten 90-luvun alussa rakastin koko teknoaaltoa ja noihin aikoihin aloimme tuottaa omaa musiikkia. Ensin remiksejä toisille artisteille The Loop -nimellä, Baxxter kertoo.
Helmikuussa 1994 julkaistiin ensimmäinen Scooter-single, instrumentaalikappale nimeltä Vallée De Larmes.
– Kun Scooter perustettiin, kävimme joka yö rave-bileissä. Hannoverin ja Berlinin isoissa rave-bileissä kävi myös paljon maassa oleskelevia englantilaisia sotilaita. Aina kun bileissä oli englantilainen dj soittamassa, heillä oli mukanaan mc. Kun näin, miten yleisö reagoi tähän Saksassa aivan tuntemattomaan mc:n esitykseen, olin haltioissani. Päätimme kokeilla, miten tämä mc-tyyli, joka erosi räppäyksestä, toimisi instrumentaali-kappaleidemme päällä, Baxxter valaisee.
Scooterin ensimmäiset hitit Hyper Hyper ja Move Your Ass olivat vielä happy hardcorea, joissa Baxxterin omantakeista ”huudatusta” kuultiin ensimmäistä kertaa. Sitä ovat seuranneet lukuisat Scooter-hitit kuten How Much Is The Fish, Fire, Ramp (Locical Song), Weekend, I’m Raving ja Shake That.
– Parhaimmat lyriikkaideat lähtevät keikkojen jatkobiletilanteissa, kun olet ottanut muutaman drinkin, silloin saa päähänsä hulluja ideoita, Baxxter selittää kappaleiden sanoituksista.
Tuttua huttua uusilla mausteilla
Scooterin uusi pitkäsoitto The Ultimate Aural Orgasm on jo yhtyeen 12. studiotuotos. Pikainen kuuntelu paljastaa sen taatuksi Scooter-tavaraksi. Kaikki skipadipaduut eli Scooterin tavaramerkiksi muodostuneet H.B. Baxxterin huudatus-räppäykset löytyvät levyltä. Siinä ollaan kiimaisia Jerikossa (Horny In Jericho), ihmetellään, onko kalassa ranskalaisia (Does The Fish Have Chips?) ja kyykitään lehmän takana (Behind The Cow).
Scootterin yksi peruselementti, kappaleiden helppo tartuntapinta, on tälläkin levyllä hoidettu kuntoon vanhoista klassikkokappaleista kätevästi lainattujen pätkien antaessa jälleen biiseille puhtia. Esimerkiksi levyn ensimmäisen singlen Behind The Cow kantava melodia on kierrätys THE KLF:n What Time Is Love:sta.
– En ymmärrä, miksi usein Scooterin ja teknon parissa kuulee valituksia samplejen käytöstä. Minulle se on aivan normaalia ja kuulunut teknoon alusta lähtien. Vertaa tätä vaikka hip hop -skeneen, jossa kukaan ei kiinnitä asiaan mitään huomiota, Baxxter valistaa.
Albumi on kyllä vielä trancepoppista, mutta uuden jäsenen, Michael Simonin, myötä se on saanut paljon elektro-vivahteita.
– Michael Simon korvasi bändin jättäneen Jay Frogin. Michael on myös erittäin hyvä dj ja soittaa enemmän elektro-housea, mikä totta kai vaikutti myös uuteen albumiin. Biiseissä kuten Lass Uns Tanzen ja U.F.O Phenomena käytimme aivan uudenlaista biittipohjaa, jota emme ole aikaisemmin käyttäneet. Levyltä löytyy silti myös hyviä trancetyylisiä vedätyksiä. Olen erittäin tyytyväinen tähän albumiin, se on hyvä kombinaatio erityylistä dancemusaa. Tässä kaikki toimii paremmin kuin edellisessä albumissamme, Baxxter pohtii.
Uudella albumilla on myös mukana mielenkiintoisia kolaboraatioita. Behind The Cow -kappaleessa vierailee Fatman Scoop ja Shit That Killed Elvis on tehty yhdessä Bloodhound Gangin Jimmi Pop kanssa.
Vitsistä biisiksi
Behind The Cow:n nimi lähti vitsistä, fanin lähettämästä kirjeestä, jossa oli mukana kuva lehmästä, jonka päälle oli maalattu Scooter.
– Laitoimme kuvan nettisivuillemme, se oli erittäin hauska ja kohta kaikki puhuivat maalatusta lehmästä. Ajattelin, että oli aika tehdä kappale, joka käsittelisi aihetta ”lehmän takana”. Vähän niin kuin vitsi, mutta fanit kuitenkin tajuaisivat sen, Baxxter kertoo mystisestä lehmästä.
– Musiikissamme on aina ollut huumoria, joka on aivan omanlaista. Emme ota itseämme liian vakavasti vaan ainoastaan musiikin, jota teemme.
Tervehdys faneille
”Skootteri” on vieraillut Suomessa jo vuodesta -95 lähtien ja soittanut lähes joka vuosi vähintään yhdellä festivaalilla. Juhannuksen esiintyjistä Scooter kuuluu jo maamme vakiokalustoon.
– Olen iloinen saadessani olla taas Suomessa ja toivon, että soitamme täällä ensi kesänä ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana ja niin edelleen ja pääsemme kiertueelle. Pidämme todella yleisöstämme ja rakastamme suomalaista possea, H.P. Baxxter kertoo kaikille Suomen Scooter-faneille.
Teksti: Ismo Mukala