Hear ye, hear ye! Kun suomalainen kansanhuvi ei ole tarpeeksi suomalainen, se saatetaan kieltää. Teitä on varoitettu.
Kun viinipullojen kylkiin lätkittiin vuodenvaihteessa liukuhihnalla varoitustarroja alkoholin haitoista, moni mietti jo, että mitähän seuraavaksi. Harva kuitenkaan arvasi, että paluu kieltolain aikoihin on lähempänä kuin koskaan – kysymys ei kuitenkaan ole alkoholista. Epäusko muuttui hätäännykseksi ja jopa maastamuuttosuunnitelmiksi, kun kävi selväksi, että tämä poppoo on tosissaan: Rahapelifoorumi haluaa kieltää suomalaisilta nettipokerin.
Mistä kohussa oikeastaan on kysymys? Kansallista rahapelipolitiikkaa tutkinut työryhmä, johon muun muassa kaiken loan tähän asti aloitteesta niskaansa saanut SDP:n kansanedustaja Matti Ahde sen puheenjohtajana kuuluu, haluaisi uudella lainsäädännöllä rajoittaa tai tarvittaessa estää kokonaan nettipokerin pelaamisen. Tähän asti pelaaminen on ollut Suomessa sallittua, sen sijaan nettipokeripalvelun tarjoaminen on kiellettyä.
Työryhmän kannan katsotaan perustuvan suurelta osin rahapeliongelmaisten auttavan puhelimen, Peluurin, tilastoihin, jotka Ahteen haastattelujen mukaan osoittavat noin 8 % soittajista kärsivän nettipokerin aiheuttamista taloudellisista ongelmista, jopa useiden tuhansien eurojen peliveloista.
– Rahapelifoorumin kanta on, että suuria ongelmia aiheuttavien yksittäisten pelien pelaamista pitää pystyä rajoittamaan, Ahde sanoo.
Vesilasissa nousi näistä kommenteista myrsky, ja myönnettävä on, että aloite haiskahtaa hieman kärpäsen ampumiselta kiväärillä. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta Rahapelifoorumi on hiljennyt. Pientä kulkijaa hämmästyttää ja kummastuttaa muun muassa seuraavat julkisuuteen levinneet seikat:
1) Peluurin puolivuotisraportin mukaan tammi-kesäkuussa 2006 puheluihin oli vastattu yhteensä 927 kertaa. Puheluista ainoastaan 14 koski nettipokeriongelmaa, ja näistä yhteydenotoista 8 tuli pelaajien läheisiltä, ei pelaajilta itseltään. Vertailun vuoksi: joidenkin arvioiden mukaan jopa yli satatuhatta suomalaista on pelannut pokeria verkossa.
– Todellisuudessa koko vuoden 2006 aikana Peluuriin tuli ainoastaan 34 soittoa, jotka käsittelivät nettipokeria. Peliongelmien aiheuttajana edelle menivät kolikkopelien lisäksi muut nettipelit, pöytäpelit (esim. ruletti ja blackjack) ja Veikkauksen vedonlyönti, Tapio Jaakkola, Peluurin projektipäällikkö, kommentoi nettipokeriongelmaa Pokeritieto.fi-sivuston haastattelussa.
2) Suurin ongelmiin johtava yksittäinen pelimuoto on edelleen peliautomaatti – siis juuri ne iloisesti kilahtelevat masiinat huoltoasemilla ja markettien eteisissä. Peliautomaattien valvonnan lisäämistä, rajoittamista tai kieltämistä ei kuitenkaan ole suositettu. On myös kyseenalaistettu sitä tekijää, joka peleissä aiheuttaa riippuvuutta: varsinaista fyysistä addiktiota esimerkiksi tupakan tapaan ei voida katsoa syntyvän, ja jotkut ovat jopa niputtaneet peliriippuvuuden samaan kasaan huonon itsekurin kanssa.
3) Rahapelifoorumin kannanoton uskottavuutta ja puolueettomuutta on nakerrettu väittämällä aloitteen rajoittavan rahapelejä tarjoavien yritysten kilpailua tarkoituksella. Tällä hetkellä suomalaisten pelaajien rahat valuvat ulkomaille, kun taas esimerkiksi Ruotsin valtionyhtiön, Svenska Spelin, pokerihuoneet ovat vallanneet ruotsalaisten pelaajien keskuudessa jo kymmenien prosenttien markkinaosuuden. RAY ei halua laajentaa toimintaansa nettipokerin suuntaan, Veikkaus sen sijaan on ilmaissut alustavaa kiinnostusta asiaa kohtaan.
4) Ehkäpä suurin tuohtumus on noussut – jälleen kerran – holhoamisesta. Osa meistä suomalaisistahan jaksaa vuosi toisensa jälkeen todistaa, että varoitukset vaikkapa alkoholin, roskaruoan, ilotulitteiden tai suojaamattoman seksin vaaroista ovat kaikuneet kuuroille korville, mutta suurin osa meistä on paheidenkin suhteen sen verran taviksia, ettei sosiaalipuolella tarvitse huolestua. Jos siis pikaisella lukiomatematiikalla lasketaan, että sadastatuhannesta pelaajasta 34 on ajautunut ongelmiin, on kyseessä 0,034 % kaikista suomalaisista nettikortinlätkijöistä. Todellinen ongelmapelaajien luku on varmasti suurempi, mutta silti: tuhatkin väärinkäyttäjää olisi silti vasta 1 % pokeripopulaatiosta.
Mutta älä usko meitä. Kysytään niiltä, joihin keppi oikeasti kalahtaa.
Olli on 25-vuotias teekkari ja urheilija, joka on pelannut nettipokeria aktiivisesti parin vuoden ajan. Ollin nettoansiot ovat noin 900 euroa kuussa, ja nettipeleihin summasta lohkeaa neljässä viikossa noin parin sadan euron potti. Aikaa hurahtaa keskimäärin 2 tuntia päivässä.
– Helmikuussa voittoja tuli noin 600 dollaria (noin 450 €). Täytyy tietysti ottaa huomioon, että toisinaan saan hädin tuskin omat takaisin ja jos huonosti käy, en niitäkään.
Kiroaako Olli sitten huonoina hetkinään systeemiä ja toivoo tallettaneensa pennosensa turvallisesti lähipankin säästötilille?
– En todellakaan. Tämä on harrastus ja harrastuksiin menee rahaa. Hienoahan tässä on se, että tästä joskus saa jotain takaisinkin, ja arpaonneensa voi jopa vaikuttaa itse – toisin on vaikkapa hedelmäpelien ja rulettien laita.
Mutta onhan myönnettävä, että tämä ”harrastus” menee joiltakin överiksi, melko tuhoisin seurauksin.
– Totta kai. Toiset kiskovat hormoneja salilla, toiset eivät koskaan syö mitään ja toisilla on 500 paria kenkiä ja iso kasa luottokorttilaskuja. Ei kaikilla ole kohtuudentajua – suurimmalla osalla kuitenkin on. Itse pistän hanat kiinni ja siirryn sohvalle töllöttämään teeveetä, jos näyttää siltä, että takkiin tulee koko ajan. Tiedän ihan hyvin, ettei mulla ole varaa hävitä satoja euroja.
Miten nettipokerin kielto vaikuttaisi pelaamiseesi?
– Hätä keinot keksii. Uskon, että vapailla markkinoilla kysyntä määrää myös tarjonnan – lieveilmiöt laittoman tarjonnan ympärillä sen sijaan voisivat aiheuttaa enemmän tuhoja kuin nykyinen vapaan tarjonnan tilanne. Vai onko tosiaan unohtunut, kuinka kävi kieltolain aikana?
(Toim. huom.: Jos on, katso http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_alkoholin_kieltolaki.)
Riittääkö ymmärrystä Rahapelifoorumin aloitetta kohtaan?
– Kyllä ja ei. On hyvä, että rahapelien aiheuttamista ongelmista keskustellaan avoimesti, ja apua on tarjolla. Ymmärrän senkin, että iän kaiken monopoliasemaa nauttineet yritykset hätääntyvät, kun rajat ylittävät internet-markkinat alkavat syödä suomalaisten euroja ulkomaille. Kilpailunrajoitus lainsäädännön avulla ja täysvaltaisten kansalaisten holhoamisen varjolla on kuitenkin mielestäni ala-arvoista toimintaa – haitat kansantaloudelle ovat kuitenkin niin marginaalisen pienet.
Kansan suusta:
”Jos kieltoja tai rajoituksia ajetaan, suurpelaajilla on varmasti keinoja ja haluja kiertää niitä erilaisin pankkitili- ja tietoliikennejärjestelyin. Ainoat, jotka kärsisivät, ovat pienpelaajat, joita on toki paljon, mutta joiden liikuttamat rahavirrat ovat pieniä, monilla siis jopa olemattomia.”
”Kyllä se vain niin on, että pokeriin jää koukkuun ja koko perhe kärsii. Samoin, jos on yksinäinen, rahaton ihminen ja seuranaan vaan netti, niin kyllä sekin ajaa ihmiset epätoivoisiin tekoihin.”
”Ei sitä pokeria ole kenenkään pakko pelata eurollakaan. Pokeri on vain siitä kiva peli, että siinä osaavalla pelaajalla on mahdollisuudet voittaa. Automaatteja tahkotessa kun ei voitolle pysty jäämään.”
”Johonkin on vedettävä raja siinä, kuinka paljon aikuisia ihmisiä voidaan holhota ja heidän rahankäyttöään ja harrastuksiaan määräillä.”
”Itse en harrasta nettipokeria, mutta annetaan toisten harrastaa sitä. Sallitaanhan Suomessa monet muutkin uhkapelimuodot, miksei myös pokeria. Tärkeää on myös ennaltaehkäisevä työ peliriippuvaisuuden kitkemisessä.”
Teksti: Elsa Nurmi

Aiheet