48 maata kattava tutkimus: Suomessa eniten häiriköintiä oppitunneilla

Suuri opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018 on julkaistu. Tutkimustulos ei ole oppimisympäristön kannalta suomalaisittain mieluisaa luettavaa. Suomen kouluissa nimittäin kuluu oppitunneilla aikaa järjestyksen ylläpitoon, ja meillä esiintyy oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista kansainvälisesti katsottuna hyvin runsaasti. Suomessa opettajat ovat kuitenkin tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa maissa. Tällaisia havaintoja tehtiin OECD:n TALIS-tutkimuksessa. Sen tulokset antavat käsityksen opettajien ja rehtoreiden työoloista ja siitä, miten he kokevat oman oppimisympäristönsä. Suomessa tutkimukseen osallistui noin 2 800 yläkoulun opettajaa ja 150 rehtoria. Mukana oli kaikkiaan 48 maata, 155 000 opettajaa ja 8 900 rehtoria. Tiedot kerättiin keväällä 2018. Kukin osallistujamaa voi käyttää tuloksia oman koulutuspolitiikkansa kehittämisen tukena. – Tutkimus antaa päätöksentekijöille, opettajille ja rehtoreille laajasti kansainvälistä vertailutietoa koulusta toimintaympäristönä ja mahdollisuuden kehittää opetustyötä, koulutuksen arviointia ja koulutuspolitiikkaa, projektipäällikkö Matti Taajamo kertoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa ja vastaa siellä tutkimuksen Suomen osuudesta.

Opettajat ja rehtorit tutkimuksen kohteena

Tutkimusaineisto kerättiin opettajille ja rehtoreille suunnatuilla kyselyillä, jotka laadittiin yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimus toteutettiin verkko- ja paperikyselyinä keväällä 2018. – Tutkimukseen vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Jokaisesta maasta tuli mukaan noin 150–200 koulua ja kustakin koulusta 20–30 opettajaa ja rehtori. Suomessa opettajien vastausaste oli korkea, 94 prosenttia, kertoo apulaisprojektipäällikkö Eija Puhakka.

Varsinkin Suomessa ongelmana työrauhan ylläpito

Vaikka oppitunnilla on pääasiassa miellyttävä ilmapiiri, opetuksesta kuluu paljon aikaa järjestyksen ylläpitoon oppilaiden häiriköidessä oppitunnin kulkua. Lisäksi Suomessa esiintyy viikoittain oppilaiden kesken uhkailua, solvaamista ja henkistä kiusaamista eniten kaikista tutkimukseen osallistuneista maista Uuden-Seelannin, Maltan, Belgian ja Etelä-Afrikan ohella.

Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää

Opettajat ovat Suomessa korkeasti koulutettuja ja kelpoisia työssään. He ovat tyytyväisiä ammattiinsa ja valitsisivat opettajan ammatin yhä, jos saisivat päättää siitä uudelleen. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat hyvät ja keskinäinen luottamus vahva. Oppilaiden hyvinvointi on opettajille tärkeää ja muun muassa tämän takia he haluaisivat vaikuttaa opetusryhmäkokojen pienentämiseen.

Opettajat kokevat työtään arvostettavan

Suomessa opettajat ovat tyytyväisempiä ammattiinsa kuin kollegansa muissa tutkimusmaissa. Opettajuuden hyvät puolet painavat vaakakupissa enemmän kuin huonot puolet. Opettajat valitsisivat yhä opettajan ammatin, jos he saisivat päättää siitä uudelleen. Suomalaisopettajat uskovat opettajan ammattia arvostettavan yhteiskunnassa muiden tutkimusmaiden opettajia enemmän.

Opettajat tarvitsevat eniten täydennyskoulutusta tieto- ja viestintäteknologian taitoihin

Suomalaisopettajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä eniten tieto- ja viestintäteknologian taidoissa, oppilasarviointien käytännöissä ja erityisoppilaiden opettamisessa. Viiden vuoden aikana opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarve oli kasvanut eniten oppilasarvioinnin käytännöissä.

TVT jo tutumpi työväline opetuksessa

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppitunneilla on lisääntynyt Suomessa eniten verrattuna muihin tutkittuihin maihin. Vuonna 2013 opettajista vain 18 prosenttia opettajista hyödynsi opetuksessa TVT:tä, kun vuonna 2018 osuus oli kohonnut jo 51 prosenttiin.

Uusien opettajien mentorointia syytä lisätä

Suomessa opettajat ja rehtorit pitävät uusien opettajien mentorointia tärkeänä, mutta vain joka viidennessä koulussa tarjotaan mentoritoimintaa uusille opettajille. Suomessa kahdessa kolmesta koulusta ei ole tarjolla mentorointiohjelmaa lainkaan. Tämä tulos on kolmanneksi alhaisin kaikista tutkimukseen osallistuneista maista. Suomalaisopettajista viisi prosenttia toimii mentorina uudelle opettajalle ja neljällä prosentilla opettajista on häntä tukeva mentori.

Tutkimuksella laaja tuki

TALIS 2018 -tutkimus on OECD:n johtama hanke, jota koordinoi kansainvälinen oppimistulosten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation Achievement). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusta tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM, Opetushallitus OPH, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto, Helsingin yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey 2018). Tiedote ja raportti tutkimustuloksista on luettavissa TALIS-tutkimuksen verkkosivuilla. STT Kuva: Unsplash