Kannabis on nuorten keskuudessa jo arkipäivää

Peräti 79 prosenttia suomalaisista nuorista suhtautuu erittäin tai melko kielteisesti muiden huumausaineiden kuin kannabiksen säännölliseen käyttöön. Myös 58 prosenttia omaa kielteisen kannan kannabiksen säännölliseen käyttöön. Tiedot käyvät ilmi Research Insight Finland Oy:n tekemästä verkkotutkimuksesta (n=506), jossa selvitettiin 15–25-vuotiaiden suomalaisnuorten asenteita ja näkemyksiä päihteidenkäytöstä. Tutkimus tehtiin verkkokyselyiden ja haastatteluiden perusteella huhtikuussa 2016.
Kiinnijäämisen pelko on syy olla käyttämättä
Vastaajilta kysyttiin, mikä on heidän mielikuvansa ensimmäisestäkannabiskokeilusta. Reilu viidennes vastasi, että mielikuva ensimmäisestä kokeilusta on neutraali. 37 prosenttia nuorista koki ensimmäisen kerran melko tai erittäin myönteiseksi.

– Nuorten vastauksista näkyy, kuinka tavallisena asiana kannabiksen kokeilu nähdään. Se on osa nuoruuteen kuuluvaa kokeilunhalua. Vastaavasti riippuvuutta aiheuttava käyttö herättää kielteisiä ajatuksia. Sama ilmiö näkyy myös suhtautumisessa alkoholiin, toteaa Kim Kannussaari Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kannabisasiantuntija ja jatkaa:
– Nuoret ymmärtävät huumausaineiden riskit ja tekevät hyvin itsenäisesti arvion, mitä päihteitä käyttävät. Tutkimuksessa silmiinpistävää on nuorten vastausten laaja skaala. On nuoria, joille päihteettömyys on tavoiteltava asia. Toisaalta on nuoria, joille pään sekaisin saaminen on kaiken päihteiden käytön lähtökohta, sanoo Kannussaari.
Kiinnijäämisen ja toisaalta kontrollin menettämisen pelko ovat yleisiä syitä, miksi nuoret eivät käytä huumeita.
– 39 prosenttia nuorista sanoo, ettei uskalla käyttää huumeita. Pelätään teon paljastuvan joko omille vanhemmille tai viranomaisille. Nuoret tiedostavat, että kyse on laittomasta toiminnasta, jolla voi olla seurauksia. Tässä kohtaa laki kannustaa tehokkaalla tavalla, kertoo Kannussaari.
Koulujen terveystiedon opetuksella tärkeä rooli
Kyselytutkimuksen mukaan kouluissa tehtävällä ehkäisevällä päihdetyöllä on tärkeä rooli nuorten näkemysten rakentumisessa. Peräti 51 prosenttia nuorista kertoo saaneensa koulun terveystiedon ja päihdevalistuksen tunneilla hyödyllistä tietoa huumausaineiden haitoista.
– Kouluissa tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Nuoret kuuntelevat, mitä oppitunneilla puhutaan ja sisäistävät, mitä ammattilaiset kertovat. Kannabiksesta on saatavilla entistä enemmän tietoa, sekä tutkittua faktaa että yleistyksiä, joita tehdään omien kokemusten pohjalta. Meidän ammattilaisten tehtävä on varmistaa, että nuoret saavat ajankohtaista ja tutkittua tietoa, ja voivat muodostaa omat näkemyksensä sen pohjalta, toteaa Kannussaari.
Hän kiittää muutosta, joka koulujen päihdevalistuksessa on nähty:
– Koulujen kuivat valistustunnit ovat jo siirtyneet historiaan. Nykyisin päihdeoppitunnit ovat enemmän vuoropuhelua kuin luennon kuuntelua. Nuorten omat näkemykset ja mieltä askarruttavat asiat nousevat esiin, ja niistä keskustellaan yhdessä. Nuorilla onkin kyky poimia tietotulvasta järkevää sisältöä ja muokata sen myötä käsitystä aiheesta. Propagandan sijasta tutkittu tieto vakuuttaa nykynuoret, kertoo Kannussaari.

STT