Mitä tapahtuu kun travelleri tutustuu lomaosakealueiden ominaispiirteisiin ja heimoihin?

Mitä olen mennyt lupaamaan.

Sukulaisemme työpaikalla on yrityssopimus Vuokatissa sijaitsevan Holiday Club Katinkullan kanssa. Sukulainen ei pääse arvonnassa voittamalleen mökkiviikolle ja kysyy, lähtisimmekö hänen sijastaan lomaparatiisiin. Totta kai.
    – Aiotko sä oikeasti lähteä noissa vaatteissa?
En ymmärrä mieheni äimistystä. Kuvittelen itseni hörppimässä minttukaakaota laskettelurinteiden kupeessa karvakauluksiseen takkiin ja vaaleisiin nahkasaappaisiin pukeutuneena. Isot -ja epäkäytännölliset- aurinkolasit kruunaisivat urbaanin eskimotyttö -lookini. Lopulta taivun pitkin hampain lainaamaan anoppini vaaleansinistä goretex-asua.

Matka tuntemattomaan

Saavumme Kainuuseen seitsemän tunnin ajomatkan jälkeen. Kymmenisen kilometriä ennen Vuokattia tienvarsimainokset tihenevät. Tarjolla on rakennekynsiä, laskettelukoulua ja intialaista päähierontaa. Paikallisten huumorintajusta kertoo valtava kirkkovene, joka nojaa omakotitalon seinään.
Kääntyessämme Katinkullan tienhaarasta viimeinenkin fantasiani viileän tyylikkäästä alppilomasta haihtuu. Ohitsemme sivakoi perhe, jonka ulkoiluasut hohtavat kaikissa sateenkaaren väreissä. Neonkyltit kirkuvat hohtokeilausta ja alue on on rakennettu tehokkaasti täyteen piparkakkutaloja muistuttavia mökkejä.

Tämä on perhelomailijoiden paratiisi. Minä en ole perhelomailija. Olen käynyt pakettimatkalla Kreikassa yhden ainoan kerran. Kokemus oli viehättävän eksoottinen, mutta en aio lähteä pakettilomalle toistamiseen. Halveksin golfausta, koska se on mielestäni äkkirikkaiden säälittävä statussymboli. Halveksin Audeja, Bemareita ja suksibokseja. En koskaan paljasta, että käytän S-Etukorttia. En ole sen tyyppinen ihminen, joka tekee sunnuntaina koko viikon keitto- ja laatikkoruuat valmiiksi, vaan  näykin Stockmannin Herkusta pieniä ylihintaisia sushilajitelmia.
    Avaan varovasti auton ovea ja nuuhkin ulkoilmaa sillä välin, kun mieheni hoitaa hotellin aulassa sisäänkirjautumisen. Ohitseni laahustaa kaksi teiniä hiukset märkinä, he tulevat kylpylästä. Teineillä on huonosti tehty meikki ja he puhuvat kamalaa murretta. Tunnen astuneeni vieraalle reviirille.

Hiihtäjien heimo

Ensimmäisenä loma-aamuna vuokraamme sukset. – Murtomaa vae vappaa?
Tuijotan vuokraamon naista silmät ymmyrkäisinä. Anna nyt vaan ne perkeleen sukset. Hyvä kun tiedän, mitä eroa murtomaalla ja vapaalla tyylillä on. Koulussa jäin liikuntatuntien hiihtokisoissa viimeiseksi, koska en halunnut hiota ja sotkea kampaustani.

Olemme reissussa kaveripariskuntamme kanssa. Miehet ovat lähteneet ladulle jo varhain, mutta minä ja likkakaverini saamme raahauduttua ladulle vasta, kun sen liikenne muistuttaa Mannerheimintien iltapäiväruuhkaa. Vapisemme pienessä mäessä, joka laskee mökkimme vierestä ladulle. Naapurimökin mies nauraa, kun töpötämme loivaa kumparetta alas kymmenen minuuttia. Olen varma, että naapurin olohuoneessa välähtää salamavalo.  Antaa mokoman reppanan iloita typerästä valokuvastaan, ei se varmaan osaa edes lukea.

Uusi nöyryytys koittaa, kun astumme vihdoin Aurinkoladulle. Sukset eivät liiku. Niissä on vika. -Kato nyt, ei nää kulje vaikka mä veivaan kuinka, kiljun kaverilleni.

Hänenkin suksissaan on vika. Ne lipsuvat ja hän ei pääse mäkiä ylös. Ahne maalainen vuokrasi meille törkeän kalliit sukset, jotka eivät toimi. Manaan vuokraamoa mielessäni, kun harmaahapsiset mammat suihkivat ohitseni. Onko niiden suksissa moottorit? Mummut heilauttavat kättään silloin, jalkaansa tällöin, ja hiihto sujuu kuin kevyt kilpatanssi.

Raahustan lenkin sisulla loppuun ja muistutan enemmän Alpeilla konjakkitynnyri kaulassa möngertävää lihavaa pelastuskoiraa kuin talviulkoilukuningatarta. Päätän, että viikon lopulla viiden kilometrin matka sujuu yhtä kevyesti kuin aerobic-tunnin lämmittelymarssi.

Pesimäalueet ja ulkoiset piirteet

Lenkkisaunan jälkeen lähdemme palauttavalle kävelylle mökkialueelle. Parkkipaikoilla näkyy yksittäisiä katumaastureita, mutta suurin osa autoista on perussettiä, Toyotaa ja Fordia. Mökkien edustoilla nojaa suksipareja, pulkkia ja kelkkoja. Vaaleansinisen mökin ovella kurkkii kaakaolla naamansa tuhrinut pikkutyttö ja huoneistosta tulvii makaronilaatikon tuoksu. Missä ovat rahojaan levittelevät verkostomarkkinoijat ja pappa betalar -nuoret? Missä kaikki mauton ökyily?

– Täällä taitaa käydä ihan taviksiakin, kaverini tuumaa katsellessamme automerkkien kirjoa.

Kuittaan hänelle, että halvat pikkuautot ovat vain merkki siitä, että lomaosakkeita ostavat reppanat, joilla ei oikeasti olisi niihin varaa, eikä uuteen autoon ole varaa, koska osake syö koko tilipussin.

Palattuamme mökkiin puhelin soi. Luurin toisessa päässä on heleä-ääninen nainen, joka kutsuu meidät lomaosake-esittelyyn. Vaivannäkömme palkitaan ravintola- tai kylpylälipuilla. Lupaamme mennä.

Illalla huomaan hiihdon herätelleen kropastani mystisiä lihaksia. Nyt tiedän, miksi maalaisnaisilla on paljon upeammat käsivarret kuin minulla, vaikka käyn törkeän kalliilla trendisalilla. He hiihtävät. Vääryyttä! Upotan kateuteni kuohuviiniin, mediumiksi paistettuun peurafileeseen ja pannacottaan. Hah, muiden lomaosakemökkien ruokapöydissä syödään varmasti persoonattomia eineksiä, joiden hiilijalanjälki tuhoaa maailman.  Ajatus saa minut unohtamaan sen, että hiihtäjämummulla on Madonnan käsivarret ja nukahdan tyytyväisenä.  

Oravannahat tuottamaan

Aamulla tutkimme Katinkullan harrastusmahdollisuuksia. Pilkkireissu kuuman mehun kera, huskysafari, kelluntaa jäiden seassa. Hinnat hirvittävät, joten lähdemme taas hiihtämään.

Sukset tuntuvat edelleen hikilaudoilta, mutta etenen hiukan nopeammin kuin eilen. Lykkiessäni valitan Katinkullan törkeän kalliista elämystarjonnasta. Kaverini pohtii, että yrittäjien pitää takoa silloin, kun rauta on kuumaa. Käsillä on paras hiihtolomasesonki ja Vuokatin elinkeinoelämä nojaa vahvasti turismiin, joten korkeat hinnat ovat ystäväni mielestä ymmärrettäviä.

Iltapäivällä istumme suuressa meluisassa salissa, joka on täynnä pöytien ympärille kerääntyneitä ryhmiä. Olemme lomaosake-esittelyssä, jonka tarkoituksena on vakuuttaa meidät kyseisen lomailumuodon ylivertaisuudesta.

Annamme myyjälle mahdollisimman inhorealistisen kuvan tilanteestamme. Olemme pätkätöissä kituvia parikymppisiä, joiden harteilla painaa lyhentämätön sadantonnin laina. Emme voi suunnitella elämäämme vuoden päähän. Kyllästymme helposti eikä meille kelpaa mikään. Meitä ei kiinnosta lasketella Åressa tai nautiskella Espanjan golf-mahdollisuuksista. Paljo
n kiinnostavampaa on vuokrata pimeä tilataksi Pekingistä, majoittua uppo-oudon berliiniläispariskunnan luokse ja hankkia mielenkiintoinen vatsavaiva Intiasta.

Myyjä on sitkeä. Noin 30 000 eurolla saisimme upean paritalon puolikkaan Katinkullasta, kokonaiseksi viikoksi kuulkaa ihan joka ikinen vuosi. Voimme ostaa toki useammankin viikon, osakkeet kun on jaettu 51:en omistusviikkoon. Maksaisimme vuosittain myös 350 euron yhtiövastikkeen, jolla katetaan huoneistojen siivous sekä saippua ja wc-paperi. Lisäksi sijoitussummaa kasvattaisi lomanvaihto-organisaatio RCI:n maksullinen vuosijäsenyys.

Myyjä selittää silmät loistaen, että jokainen osake vastaa tiettyä pistemäärää. Osakkeensa voi vaihtaa saman pistepotin arvoiseen kohteeseen missä päin maailmaa tahansa, jos hiihtoloma Katinkullassa ei joku talvi huvittaisikaan.  RCI:lle pitää luonnollisesti pulittaa vaihtomaksu ja matkat kaukokohteisiin kustannetaan itse. Pisteitä voi myös säästää kuin rahaa ja tuhlata parin vuoden säästöt ylelliseen lomakohteeseen. Lomaosake itsessään on myyjän mukaan tuottoisa, koska viikkonsa voi vuokrata tai myydä eteenpäin. Vertaillessaan omatoimisten kaupunkilomien ja viikko-osakkeen hintoja hän sivuuttaa koko ajan sen faktan, että hän yrittää  pistejärjestelmän lisäksi myydä meille 30 000 euron mökinpuolikasta. Systeemi on myyjän mukaan niin edullinen, että hänen opiskelevalle sukulaispojalleen tämä on ainoa vaihtoehto lomailla. Mietin, että sukulaispoika ei taida opiskella ainakaan matematiikkaa.

Liki kolmen tunnin kuluttua myyjä luovuttaa, kun alamme miettiä ääneen, onkohan koiramme jo pissinyt tuskissaan mökkimme vaalealle matolle. Saamme kiitokseksi ravintolalahjakortit ja kireän hymyn.

Illalla googletan ahkerasti sanaa lomaosake. Surffaan keskustelupalstoilla, joilla kerrotaan kauhukokemuksia taakkaosakkeista, joista ei  pääse koskaan eroon. Palstoilla tappelevat lomaosakkeisiin pettyneet ja niiden intohimoiset kannattajat. Yllätyn huomatessani, että myös lomaosakkeiden puolustajilla on hyviä perusteluja. Osake sopii niille, joiden mielestä äärimmäinen omatoimimatkailu ei ole jännittävää, vaan vaivalloista ja stressaavaa. Vakioloma on kätevää perheellisille ja kyllästyksen iskiessä kohdetta voi vaihtaa. Ja vaikka minä en innostu huskysafarista ja golfista, moni muu innostuu ja on valmis maksamaan niistä.

Oman lauman pariin

Viimeinen lomapäivämme on harmaa, joten päätämme kokeilla kylpylää. Saman idean on keksinyt muutama sata ihmistä ja oloni on tukala. Kitisen vaatekaappien kummallisesta lukkosysteemistä ja kylpylän sokkeloisista tiloista.

Tunnen itseni vanhaksi ja tylsäksi katsellessani riemusta kiljuvia lapsia. He eivät valita jumittuvista pukukopeista ja leikkivät kuurupiiloa käytävillä. Väsyneet äidit painavat päänsä saunassa nautinnollisesti taaksepäin ja vajoavat transsiin. Tämä voi olla heille viikon paras hetki arjen keskellä. Alan hävetä jatkuvaa valitusvirttäni, vaikka kaipaan indie-rientoja ja lapsivapaita alueita. Hohtokeilaus Katinkullassa maksaisi poppooltamme juomineen lähes 100 euroa, saman summan kuin Ryanairin meno – paluu Lontooseen. Heitän lisää löylyä ja tuumin, että vika on yhtä paljon minussa kuin Kainuussa tai lomaosakkeissa.  Me vain emme ole toisiamme varten.

Loma loppuu ja ahtaudumme autoon. Pysähdymme ja annamme tilaa suojatietä ylittävälle perheelle, jonka lumilaudat kolahtelevat iloisesti toisiaan vasten. Tienvarressa on kyltti, jossa lomaosakemeklarit mainostavat myyvänsä osakkeita halvalla jälkimarkkinoilta. Vieri vieressä nöpöttävät pastellimökit ovat joillekin pala unelmaa. Tajuan tehneeni tähänastisen elämäni eksoottisimman loman. Kuka tahansa travelleri voi lähteä keräämään kahvipapuja Kolumbiaan, mutta lomaosakeparatiisiin astuminen vaatii boheemilta porvarilta todellista rohkeutta ja suvaitsevaisuutta.

Entä mikä oli reissun kohokohta? Sotkamon Jymyn järjestämä banaaniajelu järven jäällä. Kiljuimme keuhkomme päreiksi moottorikelkan vetämän jättimäisen uimapatjan selässä. Koko lysti vain kaksi euroa, joka penni lyhentämättömänä Jymyn nuorisotoimintaan.
    
Laadukas sijoitus

Vaikka seurueellemme tehty lomaosake-esittely oli lähes aggressiivinen, eivät lomaosakekauppojen ammattilaiset tavoittele mahdollisimman suurta asiakaskuntaa hinnalla millä hyvänsä. Holiday Club Resortsin markkinointijohtajan Marko Hiltusen mukaan kauppoja tehtäessä on huomioitava ihmisten yksilölliset elämäntilanteet ja tarpeet. Hiltunen ei lähtisi tarjoamaan nuorelle epäsäännöllistä elämää elävälle parille suurta paritalon puolikasta Katinkullan kaltaisesta kohteesta.

– Parempi ratkaisu voisi olla sijoitus, jonka kautta pääsee mukaan pistejärjestelmään. Meillä on äkkilähdöistä pitäville tarjolla paljon edullisia ex-tempore -lomia.

Hiltunen painottaa, että myyjän on annettava asiakkaille realistinen kuva erilaisista vaihtoehdoista. Lomaosaketta ei voi verrata pörssisijoitukseen, joka alkaa tuottaa välittömästi rahaa omistajalleen, eikä raha saisi olla myyntitilanteessa ainoa argumentti. Hiltunen nostaa Holiday Clubin eduiksi lomakohteiden varman laadun, harrastuskohteet ja erilaiset vaihtomahdollisuudet.

– Kuluttaja voi aina luottaa siihen, että kaikki kohteet ovat tasokkaita, eikä tiedossa ole ikäviä yllätyksiä. Lomaosake ei myöskään sido orjallisesti, vaan viikkonsa voi vaihtaa toiseen kohteeseen ja ajankohtaan.

Hiltunen haluaa painottaa sitä, että lomaosake ei ole vain aineellinen hankinta, vaan sijoitus omaan lomailuun ja hyvinvointiin.

– Toki säästöstä voidaan puhua, kun lasketaan, miten paljon ihminen kuluttaa rahaa lomiinsa vuosien aikana. Huomattavista säästöistä voidaan kuitenkin puhua vasta pidemmällä aikajänteellä. Lomaosakkeeseen on sijoitettava rahaa ja laina merkitsee luonnollisesti lisäkuluja.

Tartun vielä hintaan. Myyjän mukaan meille tarjotun osakkeen 350 euron yhtiövastikkeella varmistetaan se, että huoneistot siivotaan ja tarjolla on aina wc-paperia ja saippuaa. Vertaillessaan omatoimilomien ja lomaosakkeiden välisiä hintoja myyjä jätti koko ajan huomioimatta sen, että päästäksemme mukaan edulliseen pistesysteemiin meidän pitäisi ostaa hintava osake, jonka myötä tulisivat korko- ja lainanhoitokulut.

– Saippuan mainitseminen antaa kyllä aika suppean kuvan siitä, millaisia kuluja yhtiövastikkeella ja osakkeista saaduilla voitoilla katetaan. Näihin asioihin sisältyvät esimerkiksi sähkö, vesi, internet, tv-lupa sekä isännöintikulut, Hiltunen muistuttaa.

    
Laki valvoo

Holiday Clubin lomaosakkeen omistajia on Suomessa jo 42 000. Vuonna 2011 Holiday Club juhlii Suomessa 25-vuotista taivaltaan. Viikko-osakemarkkinoiden maine on Hiltusen mukaan muuttunut luotettavammaksi, mutta parantamisen varaa on paljon.

Espanjan markkinat ovat vielä
osittain villit. Upeana villana myyty osake saattaa paljastua homeen täplittämäksi yksiöksi meluisalla alueella. Hämäriä yrittäjiä on vielä myös Suomessa. Kesällä 2007 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kuusi miestä lomaosakehuijauksista. Miehet olivat kaupitelleet katteettomia järjestöjäsenyyksiä Espanjassa lomailleille suomalaisille. Päätekijät saivat useiden vuosien vankeusrangaistuksen yli sadasta petoksesta.

Päättäjät ovat havahtuneet alan ongelmiin ja EU-alueella on voimassa lainsäädäntö, jonka mukaan kuluttajalla on lomaosakesopimuksen tekemisestä vähintään 10 päivää aikaa peruuttaa kauppa. Selvät pelisäännöt näyttäisivät parantaneen asiakastyytyväisyyttä, mutta hämäräveikkojen tekemiä vahinkoja ei korjata hetkessä.

Hiltunen pitää Holiday Clubia edelläkävijänä, joka on tervehdyttänyt Suomen lomaosakemarkkinoita.

– Aloimme noudattaa kauppojen peruutusoikeutta jo ennen kuin sitä koskeva EU-lainsäädäntö tuli voimaan. Uskon, että laki karsii hämäriä yrittäjiä myös Välimeren kohteista.
    

Lisätietoja viikko-omistukseen liittyvästä EU-lainsäädännöstä Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta
http://www.ecc.fi/fi-FI/lomaosakkeet-ja-klubit/