Salatut elämät -sarjasta koko kansan suosioon noussut näyttelijä Esko Kovero iloitsee suuresti siitä, että saa edelleen, 23 vuoden jälkeen tehdä töitä Suomen menestyneimmässä draamasarjassa. Hän kuvailee olevansa ”energiaa täynnä” kun on päässyt jälleen rutiineihinsa kiinni viikkojen joulutauon jälkeen.

– Salkkareista on tullut minulle kuin toinen koti. En kyllästy työhöni, sillä tämä on minusta äärimmäisen mielenkiintoista puuhaa, ja minulla on maailman parhaat työkaverit, Kovero kertoo Metropolille.

Edes julkisuuden tuoma huomio, joka seuraa Koveroa lähes joka paikkaan, ei saa miestä vaihtamaan alaa. Hänen mielestään on mukavaa kohdata faneja, jotka tulevat juttelemaan julkisilla paikoilla.

– Minusta on ihan kivaa, että ihmiset morjenstavat. Kerran eräs fani puhui minulle huoltoasemalla noin viiden minuutin ajan kuin omalle parhaalle ystävälleen, kunnes lopulta tajusi, että emme edes tunne toisiamme. Hän oli ihan nolona ja selitti, että ”kun olet joka ilta siellä meidän olohuoneessamme”, Kovero nauraa.

– Mutta ihminenhän minäkin tietysti vain olen. Olen luonteeltani vähän intovertti, joten toisinaan välttelen ihmisjoukkoja. Ei ole varmasti pakko mennä juuri perjantaina kello 16-18 välillä supermarkettiin, jos oma olo on sellainen, että haluaa olla yksin tai on paha mieli.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: AOP

Paha mieli Koverolle tulee esimerkiksi siitä, kun hän ajattelee vallitsevaa maailmantilannetta.

– Joku voisi sanoa, että tämä on hurskastelua, mutta kyllä tämä maailmanmeno ja kaikki muutokset pistävät minut miettimään, että emmekö me ihmiset ikinä opi mistään mitään? mies tuhahtaa.

– Koronatautia vastaan taisteleminen on jo suuri asia, joten täytyykö sitten vielä uhkailla aseilla tuolla Ukrainan rajoilla? Maailman poliittinen tilanne on epävakaa, enkä näe tässä mitään järkeä. Minua rupeaa ahdistamaan tällainen, hän jatkaa.

Keskellä epävarmuutta Kovero löytää lohtua luonnosta. Hän on onnellinen siitä, että Suomessa luonto on edelleen hyvässä kunnossa.

– Suomen luonto ja auringonpaiste saavat minut hyvälle tuulelle. Luonto on lähellä sydäntäni, ja saan siitä voimaa. Se antaa toivoa minulle ja auttaa ajattelemaan, että eteenpäin tässä mennään koko ajan.

– Jos ei muuta keksi, voi aina mennä halaamaan puuta. Puunhalaaminen on nykyään melko muodikasta. Ei ihan hulluksi katsota, jos tuolla Pyynikinharjulla menee ja halaa vanhaa mäntyä, näyttelijä hymyilee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: AOP

Yksi Salkkarit-uran haastavimpia hetkiä Koverolle on ollut sarjan dramaattinen käännekohta, jossa Koveron esittämän Ismo Laitela -hahmon tyttäreltä löydetään aivokasvain.

– Olen saanut näyttelijänkoulutuksen ja minulla on pitkä ura, joten olen löytänyt omat tapani tehdä kohtaukset. Jos joku kohtaus tuntuu vaikealta, pyrin löytämään siihen sellaisen tulokulman, että kykenen välittämään katsojalle sisällön rikkomatta omaa sieluani aivan pirstaleiksi, Kovero avaa.

– Täytyy samaan hengenvetoon kuitenkin todeta, että Ismon tyttären sairastuminen oli minulle aikoinaan kova paikka. Olin silloin vielä sen ikäinen, että omat lapseni olivat pieniä. Valmistauduin kohtauksiin tutustumalla syöpäsairaiden lasten tilanteisiin ja siihen, kuinka heidän vanhempansa pärjäävät näissä kovissa tilanteissa. Se tuntui raskaalta.

Työpäivänsä päätteeksi Kovero jättää roolihahmonsa kuvauspaikalle vaihtamalla päälleen omat vaatteensa. Tämä on tärkeä rituaali, jotta työt ja hahmo eivät seuraa näyttelijää kotiin.

– Kaikki lähtee vaatteiden vaihtamisesta. Sitten rupean tekemään rutiineja, jotka kuuluvat tavalliseen päivääni. Käyn esimerkiksi kaupassa tai ajan autolla pienen lenkin. Minun kohdallani paluu todellisuuteen tapahtuu hyvin yksinkertaisten juttujen kautta, Kovero summaa.

Lue myös:

Esko Kovero pyrki aikoinaan salaa Teatterikorkeakouluun – ”Pikkasen herätti ihmetystä kavereissa”

Esko Koverolta suora mielipide ammatistaan ja työkollegoistaan – ”Kyllä me narsisti nihilistejä olemme”