Joka kolmas suomalainen tyttö tai nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa – tämän takia siitä vaietaan

Luulisi olevan itsestäänselvyys, että jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä, myös parisuhteessa, ja että seksin tulee aina perustua vapaaseen tahtoon eli suostumukseen. Näin ei silti edelleenkään ole.

Vaatiminen, painostaminen tai pakottaminen sellaiseen seksiin, jota toinen ei halua, on väkivaltaa. Muut väkivallan muodot tunnistetaan yhä paremmin ja apua uskalletaan hakea, mutta seksuaalisuutta loukkaava väkivalta jää usein piiloon.

Yksityisyyden suojassa, pari- ja seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta nousee usein otsikoihin silloin, kun kyseessä on raaka, kuolemaan johtanut väkivalta. Intiimi ja usein hyvin vaikeasti lähestyttävä seksuaalisuutta loukkaava väkivalta jää piiloon, eikä sitä uskalleta ottaa esiin tai välttämättä tunnisteta.

Fyysinen ja nykyään myös henkinen väkivalta tunnistetaan palveluissa yhä paremmin. Seksiin painostaminen, siihen pakottaminen tai raiskaus suhteessa on kuitenkin huomattavasti harvemmin esillä eivätkä ammattilaiset osaa aina asiasta kysyä.

– Turvakotiin tulevat asiakkaat eivät aina kysyttäessäkään kerro näistä tilanteista, muistuttaa Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta.

– Seksuaalista väkivaltaa parisuhteissa ei aina osata tunnistaa eikä uskalleta tunnustaa. Häpeän tunne on hyvin vahva, eikä vaikeaa asiaa oteta esiin, Matikka toteaa.

Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa voi esiintyä muiden väkivallan muotojen kanssa tai sitä voi esiintyä vain seksin yhteydessä, jolloin seksi on väkivaltaista ja aiheuttaa ei toivottua kipua.

Seksin tulisi aina perustua vapaaseen tahtoon eli suostumukseen ja toisen kunnioittamiseen. Vaatiminen, painostaminen tai pakottaminen sellaiseen seksiin, jota toinen ei halua, on väkivaltaa ja rikos.

Seksuaalista väkivaltaa kokenut tuntee lähes poikkeuksetta häpeää, mikä estää avun hakemista.

– Joskus väkivalta liittyy ainoastaan seksiin. Esimerkiksi Nettiturvakodin nimettömässä chatissa keskustelijat, usein nuoret naiset, tuovat esiin kumppanin painostavan väkivaltaiseen seksiin. Parisuhteessa ei välttämättä ole muita väkivallan merkkejä, Matikka kertoo.

– Nuorten kanssa keskustelu omista rajoista ja toisen kunnioittamisesta pitäisi olla ajankohtaista jo yläkoulussa.

Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa on vahvasti sukupuolittunut. Naiset kokevat parisuhteissa seksuaalista väkivaltaa miehiä useammin. Tutkimusten mukaan n. 30 % 15-vuotta täyttäneistä tytöistä ja naisista on kokenut lähisuhteissaan väkivaltaa (FRA 2014).

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on nimenomaan tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivallan muoto. Raiskaus avioliitossa määriteltiin rikokseksi 1994.

Valoa, ei väkivaltaa -kampanja nostaa esiin naisiin kohdistuvan väkivallan

Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää joka syksy Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan. Tämän vuoden aiheeksi on valikoitunut julkisesta #metoo keskustelusta puuttunut teema: parisuhteessa koettu seksuaalisuutta loukkaava väkivalta.

#MeToo-kampanjointi nosti esiin julkisissa tiloissa ja työyhteisöissä tapahtuneen häirinnän ja väkivallan. Kampanja on ollut merkityksellinen tuodessaan julkisuuteen pitkään vaietun ja usein normalisoidun väkivallan, vaatien asiaan muutosta ja naisten kokemuksille oikeutta.

Kansallinen väkivaltaobservatorio kokoaa yhteen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tekeviä järjestöjä. Sukupuolittunut väkivalta piiloutuu asenteisiin ja rakenteisiin, joiden muuttaminen vaatii sinnikästä ja pitkäjänteistä työtä.

Vuosittain toteutuva Valoa, ei väkivaltaa – kampanja on osa tätä työtä. Vaikka kampanjan teema vaihtuu vuosittain, YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. edellisen vuoden aikana nostetaan esiin puolisonsa tai ex-puolisonsa toimesta menehtyneiden naisten lukumäärän.

Vuonna 2017 parisuhdeväkivallan seurauksena kuoli Suomessa 17 naista. Vuonna 2016 menehtyi 12 naista.

Kampanjaan liittyy paikallisia tapahtumia kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Katso tapahtumapaikkakunnat kampanja-sivuilta.

Kuva: Pixabay