Suomalaiset elävät yli varojensa – suuntaus vain kiihtynyt

Suomalaiset ovat eläneet jo vuosikausia yli varojensa – huolestuttava suuntaus on vain kiihtynyt viime aikoina. Suomen talous kukoistaa ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat. Työttömyyden ollessa laskusuunnassa ilmassa on myös paineita palkkojen korotukseen. Osa kasvaneesta kulutuksesta on rahoitettu luotolla, mikä näkyy nyt keskimääräisen velkapääoman kasvuna. Kulutus on ylittänyt käytettävissä olevat tulot Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Eroa kulutuksen ja tulojen välillä on rahoitettu lainaamalla. Tällöin myös perintätoimeksiantojen todennäköisyys kasvaa. Velkapääomien suuruus näyttää kasvavan Suomessa nopeammin kuin perintätoimeksiantojen määrät, keskimäärin noin 50 euroa vuoden 2018 aikana. Pääsyy velkapääomien kasvuun on vakuudettomien kulutusluottojen määrien kasvu, joita käytetään usein juuri silloin, kun kotitaloudet kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat. – Suomen erityispiirre muihin Pohjoismaihin näyttää olevan juuri se, että velka kerääntyy samoille henkilöille, vaikkakin nyt myös perinnän toimeksiantojen määrissä alkaa näkyä nouseva trendi. Tämä saattaa selittyä kulutusluottojen kysynnän kasvulla, Juha Iskala, Intrumin myynti- ja markkinajohtaja toteaa. Kulutusluotot ovat todellakin kasvaneet parin viime vuoden aikana 4 prosentin vuosivauhtia. Lisäksi vakuudettomiin luottoihin liittyvissä perintätoimeksiannoissa on usein suurempi velkapääoma muihin saatavatyyppeihin verrattuna. Matalien korkojen vuosikymmen on osaltaan lisännyt velanottoa. Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien järjestämättömien saatavien eli saatavien, joiden korko tai pääoma tai pääoman osa on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää, volyymit ovat kasvaneet noin 10 prosenttia vuositasolla. Tämä on yhteensopiva kasvavien velkapääomien kehityksen kanssa, sillä lähes kaikki kulutusluotot lähtevät perintään ennen 90 päivää. Kuilu perintätoimeksiantojen lukumäärien ja velkapääoman välillä saattaa jatkua jonkin aikaa. Kotitalouksien korkeammat tulot tulevat todennäköisesti pienentämään perintätoimeksiantojen määrää. Toisaalta, kulutusluottojen kysynnän vaikutukset vaikuttavat pitkään ja saattavat nostaa pääomien määriä entisestään, koska luotonottamisen, todellisen talouskehityksen sekä perinnän välillä on merkittävä aikaviive. Alla kaavio velkapääomien kehityksestä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Nordic Debt Collection -analyysi pohjautuu miljooniin anonymisoituihin perintätoimeksiantoihin. Tiedot on kerätty Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta kattaen aikajakson 1.1.2015-31.12.2018. Norjan tiedot kattavat aikajakson 1.1.2006-31.12.2018. Tiedot sisältävät ainoastaan kuluttajien maksutietoja. Ostettujen saatavien perintädataa ei ole hyödynnetty tässä tutkimuksessa. Kaikki perintätoimeksiannot on raportoitu sille vuosineljännekselle, jolloin toimeksianto kirjattiin vastaanotetuksi Intrumille.

LUE MYÖS: