Kun vanhempi tupakoi, samalla myös hänen lapsensa tupakoi, muistuttaa Syöpäjärjestöt tänään julkaistussa filmissä ”Hengenpidättäjä”. Filmi kertoo tarinan päättäväisestä pojasta, joka taistelee oman äitinsä tupakointia vastaan hengitystään pidättämällä. Se on ainoa pojan ulottuvilla oleva keino olla hengittämättä tupakansavua.
Lapset ja nuoret altistuvat tahtomattaan tupakansavulle asunnoissa, parvekkeilla, autoissa sekä puistoissa ja ulkoliikuntapaikoilla. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä pahentaa niitä: astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Tupakansavu lisää lasten keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita ja kätkytkuolemia. Raskaana olevien altistuminen passiiviselle tupakoinnille lisää riskiä sikiön kasvuhäiriöön, elinjärjestelmien kehityshäiriöihin ja keskenmenoon.
Tupakoitaessa tupakansavun jäämiä löytyy vielä pitkään pintamateriaaleista, tekstiileistä ja huonepölystä sen jälkeen kun savuke on poltettu. Parvekkeella polttajien vaatteissa ja hiuksissa savun pienhiukkaset siirtyvät myös sisätiloihin. Vaikka savua ei näe, tupakansavun pienhiukkaset vaikuttavat läsnäolijoihin.
Suomalaisista miehistä 17 % ja naisista 14 % tupakoi päivittäin. Noin joka kymmenes polttaa kotinsa sisätiloissa. Kuusi prosenttia nuorista altistuu passiiviselle tupakoinnille.
Suomen tupakkalainsäädännön tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen ehkäisemällä erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Lailla halutaan suojella uusia sukupolvia ja taata, ettei kukaan vastoin tahtoaan altistu tupakansavulle. Savuton hengitysilma on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Savuttomat elinympäristöt ovat tehokas tapa suojata väestöä tahattomalta tupakansavualtistukselta ja auttaa myös tupakoinnin lopettaneita pysymään päätöksessään.
www.tuhkalapset.fi