Mitä ovat silmissäsi kelluvat 'madot'?

Julkaistu: syys 1, 2014

Oletko koskaan huomannut näkökentässäsi ajelehtimassa outoja pieniä madolta näyttäviä läpinäkyviä viivoja? Nämä ärsyttävät pikku häiriköt kelluvat noin 70 %:n ihmisten silmissä. Mitä nämä ”kellujat” oikein ovat?
Silmissäsi näkyvät kellujat ovat oikeastaan varjoja, joita aiheuttavat silmän kirkkaassa, geelimäisessä nesteessä ajelehtivat ainekset. Silmän hyytelömäistä sisältöä kutsutaan lasiaiseksi, joka auttaa silmää säilyttämään pyöreän muotonsa. Kun valo taittuu silmän linssin läpi, sen täytyy kulkea myös lasiaisen läpi saavuttaakseen silmän takaosassa olevan verkkokalvon. Lasiainen koostuu lähes kokonaan vedestä, mutta se sisältää myös proteiineja ja eräitä muita aineksia.
Kellujat ovat yleensä pelkkiä lasiaisessa yhteen kasaantuneita proteiineja. Nämä nauhamaiset rykelmät estävät valon etenemistä ja aiheuttavat siksi varjoja verkkokalvolle. Nämä kellujat näyttävät yleensä madoilta tai läpinäkyviltä ympyröiltä ja ne säilyvät silmissäsi pysyvästi.
Joskus pienet verenvuodot silmässä voivat aiheuttaa kellujia, kun punaiset verisolut pääsevät silmän lasiaiseen. Näin voi tapahtua, jos lasiaiseen imeytyy verisoluja verkkokalvosta. Nämä kellujat voivat näyttää savuisilta ja katoavat kun veri hajoaa geelimäiseen lasiaiseen.
Kellujat voivat aiheutua myös ikääntymisen luonnollisesti aiheuttamasta lasiaisen kutistumisesta. Kun lasiainen etääntyy verkkokalvosta, pieniä hiukkasia voi päästä sen nesteeseen ja näkyä kellujana. Nämä kellujat yleensä näyttävät hämähäkin verkoilta.
Kellujat näkyvät yleensä erityisen hyvin, jos katsot kohti jotain erityisen kirkasta, kuten valkoista paperia tai taivasta. Huomaat että ne liikkuvat, kun siirrät katsettasi ja näyttävät karkaavan aina kun yrität kohdistaa katseesi niihin.
Ihmiset yleensä tottuvat kellujien aiheuttamiin pikku häiriöihin, mutta joissakin tapauksissa ne voivat haitata näköä niin suuresti, että on pakko turvautua leikkaukseen. Tällaisessa toimenpiteessä silmän lasiaisneste poistetaan kokonaan ja korvataan suolaliuoksella.