Miten kiitollinen sitä voikaan olla suomalaisesta sairaanhoidosta? Kävin juuri läpi vaikean ja paljon huolta ja murhetta aiheuttavan leikkauksen. Asun tämän viikon sairaalassa, osastolla ja minulla on paljon aikaa ajatella ja kokea tätä ympäristöä.

Ihailen kuinka ahkerat sairaanhoitajat vilisevät auttamassa potilaita Naistenklinikalla. Minun silmiini he näyttävät ihan enkeleiltä, jotka hennoin ottein koko ajan parantavat meitä potilaita. Täällä jos jossain on väliä mitä sanotaan, miten ja millä äänenpainatuksella.

Me kaikki potilaat ollaan erilailla ”rikki” ja meitä korjataan mitä ihmeellisin tavoin. Sain verensiirron, joka tuntui todella hurjalta. Hoitaja sanoi, että olet pian ihan uusi ihminen, kun sinussa virtaa uutta verta. Se piti täydellisesti paikkansa. Väri alkoi palata kasvoille muutaman päivän huonovointisuuden jälkeen. Huonovointisuus lähti ja elinvoimat alkoivat taas tulla takaisin.
Hoitajia vähän nauratti kun tulivat takaisin vuoroonsa ja huutelin vaan hymyssä suin että ”i’m back”

Mietin miten onnekkaita me olemme täällä Suomessa, kun pääsemme huippuosaajien operoitavaksi. Kaiken lisäksi tämä leikkauksen hinta jää varmasti satoihin euroihin. Jos asuisin Amerikassa, tähän olisi uponnut 15 000-20 000 euroa Se on sama kuin keisarileikkauksen hinta. Aikamoista.

Eipä näissä merkeissä haittaa pieni talven tuiverruskaan ulkona. Juuri nyt tässä hetkessä olen vain niin kiitollinen.

Annan vielä hyvänmielen joululahjavinkin: Käy luovuttamassa verta! Sen suurempaa lahjaa ei voi sairaalle antaa. Saatat pelastaa jonkun hengen.

Aiheet