Huh! Kaisa Mäkäräisellä valtava eläkepotti

Entinen ampumahiihtotähti Kaisa Mäkäräinen kuului pitkään Suomen tunnetuimpiin talviurheilijoihin.

Vuonna 2011 takaa-ajon maailmanmestaruuden voittanut Mäkäräinen ei vetäytynyt julkisuudesta aktiiviuransa päätyttyä. Hän on työskennellyt muun muassa Ylen asiantuntijana ja voittanut Amazing Race Suomi -ohjelman.

Lisäksi hän on järjestänyt hiihtoon, liikuntaan ja kuntoiluun liittyviä valmennuksia.

Merkittävä kaupallinen kanava on myös sosiaalinen media. Pelkästään Instagramissa Mäkäräisellä on lähes 200 000 seuraajaa.

Erilaista tekemistä riittää siis edelleen, ja liiketoimintaa varten hänellä on KM Nordic Oy -niminen yhtiö.

Yhtiöön kertyy rahaa

KM Nordic Oy liikevaihto oli viime tilikaudella 109 000 euroa. Kulurakenne on kevyt, sillä yhtiöllä ei käytännössä ole henkilöstökuluja Mäkäräisen eläkemaksuja lukuun ottamatta.

Tämän seurauksena tulosta jäi 63 000 euroa.

Yhtiön liiketoiminta ja kannattavuus ovat pysyneet varsin tasaisina sen jälkeen, kun Mäkäräinen lopetti kilpauransa vuonna 2020.

Tilinpäätöstietojen valossa yhtiö toimii myös varallisuuden kerryttämisen välineenä. Mäkäräinen ei nostanut yrityksestä palkkaa myöskään viime tilikaudella.

Varallisuutta jo yli puoli miljoonaa euroa

Mäkäräinen perusti KM Nordic Oy vuonna 2019, vielä aktiiviuransa loppuvaiheessa. Yhtiöön on vuosien mittaan kertynyt 571 000 euroa voitonjakokelpoisia varoja.

Velkaa yhtiöllä ei käytännössä ole, lukuun ottamatta taseeseen kirjattuja ostovelkoja.

Suurin osa varallisuudesta on käteisvaroina. Pankkitilillä oli tilinpäätöshetkellä 481 000 euroa.

Myös sijoitusten määrä on kasvanut. Yhtiön taseessa on nyt noin 100 000 euroa rahoitusarvopapereita aiemman noin 30 000 euron sijoituspotin lisäksi.

Mäkäräinen näyttää nostavan yhtiöstä tuloja ennen kaikkea osinkoina. Viime vuosina osinkoa on maksettu noin 40 000 euroa vuodessa.

Järjestely on verotuksellisesti edullinen, sillä listaamattoman yhtiön osingoista osa voidaan verottaa kevyemmin, kun osingon määrä pysyy tiettyjen rajojen sisällä suhteessa yhtiön nettovarallisuuteen.

Kun jaettava osinko jää alle kahdeksaan prosenttiin osakkeiden matemaattisesta arvosta ja myös muut ehdot täyttyvät, vain 25 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Käytännössä tämä tarkoittaa alimmalla pääomatuloverokannalla 7,5 prosentin henkilökohtaista veroa osingosta.

Ennen osingonjakoa yhtiö on kuitenkin jo maksanut tuloksestaan yhteisöveron.

Lähde: Seiska