Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota syytettiin ja hän sai tuomiot useista törkeistä virka- ja huumerikoksista. Aarnio valitti käräjäoikeudessa saamistaan tuomioista hovioikeuteen, joka hylkäsi niistä osan, mutta piti voimassa tuomiot 18 rikoksesta. Aarnion tuomio on edelleen 10 vuotta vankeutta.

Aarnio pyöritti mittavaa huumerinkiä Helsingin huumepoliisista käsin. Hän myös käytti virka-asemaansa hyväkseen junaillessa operaatioitaan. Esimerkiksi Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn Raine Sievälän vankiasioita järjesteli Aarnion kanssa Jokelan vankilan entinen apulaisjohtaja Jarmo Salminen. Salminen sai asiasta sakot, jotka kuitenkin peruttiin myöhemmin hovioikeudessa. Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö päätti tiistaina, ettei myöskään syytteitä nosteta Salmista vastaan. Männikkö vain tyytyi toteamaan, että Salmisen menettely on ollut haitallista viranomaistoiminnan yleiselle luottamukselle.

Rikosseuraamuslaitos on tänään päättänyt ottaa Jarmo Salmisen asian virkamiesoikeudelliseen tarkasteluun. Normaaliin tapaan hänelle annetaan mahdollisuus lausua asiasta oma käsityksensä ennen päätöksentekoa. Asian ratkaisee Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Katri Järvinen heinäkuun loppuun mennessä. Virkamiesoikeudellisina toimenpiteitä virkamiehen toimiessa vastoin virkavelvollisuuksiaan ovat lain esitöissä mainittu huomautus sekä laissa mainittu kirjallinen varoitus ja irtisanominen sekä virantoimituksesta pidättäminen.

Virkarikossyytteistä vapautettiin kesäkuussa myös Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala sekä rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

Helsingin Sanomien mukaan syyttäjät ovat parhaillaan tekemässä valitusta poliisijohdon vapauttavasta virkarikostuomiosta. Syyttäjät sanovat, että tuomiossa vääristellään jopa heidän omia väitteitään.

– Tuomio on meidän näkökulmastamme poikkeuksellisen huono oikeudellisen päättelyn ja näytönarvioinnin osalta. Siellä on arvioitu ihan ilman perusteluja todistajia epäluotettaviksi, kun kertoma on ollut syyksilukevaa näyttöä. On jätetty kirjaamatta hirvittävästi sellaisia lausumia, jotka eivät sovi sapluunaan, jonka käräjäoikeus on tehnyt. Siellä on todistajien lausumia loivenneltu ja todettu epäluotettaviksi ja jätetty kokonaan kirjaamatta, toteaa syyttäjä Harri Tiesmaa Helsingin Sanomille.

Tiesmaan mukaan rekisterikirjauksen toimintatapa on mahdollistanut osaltaan esimerkiksi Aarnion ”hillumisen huumerikosyksikön päällikkönä”.

– Tavallaan rekisteröimättä jättäminen kuulostaa vähäiseltä, mutta on todella vakava asia, kun poliisissa on valvomatonta toimintaa, Tiesmaa sanoo.

Tiesmaan mukaan rekisteröimättömyys esimerkiksi vaikeutti niin kutsutun Pasilan miehen henkilöllisyyden selvittämistä merkittävästi. Pitkän selvitystyön jälkeen uskotaan, että Jari Aarnio itse oli mysteerinen Pasilan mies.

(Kuvituskuva ei liity tapaukseen)

Lähteet: Rikosseuraamuslaitos, Helsingin Sanomat

Kuva: Wikimedia Commons

Aiheet Harri Tiesmaa Helsinki hovioikeus huumepoliisi huumerikos huumerinki Jari Aarnio Jarmo Salminen käräjäoikeus Pasilan mies poliisi poliisijohto Raine Sievälä Rikokset rikos syyttäjä syyttämättä jättäminen tuomio valitus virkarikos