Poliisi vetoaa kansanedustajiin kirjeellä: lue!

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero lähetti vetoomuksen kansanedustajille tiistaina 11.9. Median osittain väärien tulkintojen takia Paatero haluaa tuoda julki kirjoituksen ydinkohdat. Vetoomuksen ydinviesti oli seuraava: Oli erinomainen asia, että poliittinen päätöksentekijä antoi poliisin kehyksiin lisää rahaa. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin noin 40 miljoonan säästöt ja tehostamistoimet hallinnon sisällä. Tähän on saatava poliittiset linjaukset mahdollisimman pian. Jos näin tapahtuu, toiminnan taso pystytään pitämään entisellään. Jos säästöjä ei kyetä tekemään, seuraamukset ovat todella vakavat. 11.9. kansanedustajille lähetetty kirje: Vakava vetoomus Viimeaikaisessa poliisin hallintouudistuskeskustelussa on ollut paljon hyvää mutta liian paljon asian vierestä keskustelua. Hyvää on se että keskustellaan joka osoittaa että poliisin on yhteiskunnan tärkeä tukipilari jossa kaikilla on jonkinlainen mielipide. Mielestäni asian ydin on, että poliisien ja myös lupapalveluhenkilöstön määrä on meillä ehdottomalla kriittisellä rajalla. Osa palvelusta on jo nyt minusta liian alhaisella tasolla. Tällaisia asioita ovat mm. päivittäisrikostutkinta, erilaisiin järjestyshäiriöihin puuttuminen, harvaan asuttujen alueiden poliisin paikalletuloajat, lupien jonotusajat ja poliisin näkyvyys yleensäkin. Poliisin ylijohdon, jota minä edustan, kannalta katsottuna poliisi on saavuttanut lähes kaikki ne tavoitteet, joita sille on poliittisen päätöksentekijän toimesta tähän mennessä asetettu mikä on myös hyvä muistaa. Tämän varmistaminen onkin poliisin ylijohdon yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tulevien vuosien budjettiraami vaikka sitä on poliisin osalta vähän nostettukin, ei riitä tämänhetkisen tasonkaan ylläpitämiseen jatkossa. Tarvitaan joko vielä lisää rahaa tai rajujakin hallinnollisia uudistuksia. Tosin hallinnolliset uudistukset olisi järkevää joka tapauksessa tehdä, jotta poliisien ja lupahenkilöstön määrä eli eturintama pystyttäisiin turvaamaan. On todella hämmentävää todeta ettei poliisien määrä saa laskea jos sen ylläpitämiselle ei anneta todellisia mahdollisuuksia. Jos yhteiskuntatakuun pohjalta työttömät poliisin voidaan ensi vuonna työllistää työllisyysvaroin, pysyisi poliisien määrä ensi vuonna tämän vuoden tasolla. Jos näin ei kävisi, määrä laskee ottaen huomioon vielä sen, että kentällä on ensi vuonna poliisin opiskelijoita n. 100 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2012. Ministerin perustama hankeryhmä löysi laskennallisesti 28,6 miljoonan euron säästömahdollisuudet 2016 alkuun mennessä. Kukaan ei tule millään kammalla tai sirkkelillä hakien löytämään kokonaisuudessa suurempia summia. Näitäkin summia ovat monet pitäneet ylimitoitettuina. Jos näiden säästöjen hakemiselle annettaisiin poliittinen lupa, ne voitaisiin löytää ja samalla voitaisiin turvata poliisin nykyinen toimintataso, ehkä jossakin osa-alueessa sitä parantaakin kun poliisi uudistaa omia toimintatapojaan ja välineitään. Poliisin luottamuksen kannalta ehdoton edellytys on myös pitää poliisin palveluverkko riittävän laajana jotta peruspoliisitoiminta voidaan pitää hajautettuna. Päätökseen voitaisiin kirjoittaa sellaisia reunaehtoja, jos niin halutaan, että em. toiminnalliset seikat voidaan vielä terävämmin varmistaa. Nyt tarvitaan vastuullisia poliittisia päätöksiä, joilla nähdään yksittäisten toimijoiden yli koko poliisin toimintakenttä. Päätökset tarvitaan tässä ja nyt. Kaikkien on ymmärrettävä että jos näiden kehyslisäysten ja säästöjen kokonaisyhtälö ei ole tasapainossa, toiminnan taso tulee varmuudella laskemaan. Toistan vielä lopuksi: olemme jo nyt kriittisellä rajalla erityisesti ajatellen tulevaisuuden uhkakuvia.