Tiesitkö tätä? Pohjoismainen hyvinvointivaltio hidastaa naisten etenemistä johtajiksi

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Pohjoismaissa miesten ja naisten välinen tasa-arvo lukeutuu maailman kärkeen, mutta se pidäkään täysin paikkaansa.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille, mutta he etenevät edelleen urillaan hitaasti. Esimerkiksi Baltian maissa ja Yhdysvalloissa johtajatason tehtävissä työskentelee suhteellisesti selvästi enemmän naisia kuin Pohjoismaissa yleisesti. Tiedot käyvät ilmi julkaisusta EVA Analyysin julkaisusta Lasikaton paradoksi, jossa EVAn johtaja Matti Apunen haastattelee ruotsalaista tutkijaa Nima Sanandajia.

Sanandajin mukaan naisten hidas eteneminen Pohjoismaissa johtuu hyvinvointivaltion avokätisistä tuista, korkeista veroista ja julkisen sektorin heikoista työnteon kannustimista.

– Runsaat perhetuet johtavat siihen, että naiset työskentelevät keskimäärin miehiä vähemmän. Korkean verokiilan takia palveluita ei osteta yhtä paljon kodin ulkopuolelta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Julkiset toimijat dominoivat hyvinvointipalveluita ja julkisella sektorilla kilpailu ja sitä kautta naisten palkkakehitys on heikompaa, Sanandaji toteaa.

Ruotsi erottuu muista Pohjoismaista naisjohtajien määrässä. Markkinauudistukset Ruotsissa ovat avanneet naisvaltaisia julkisen sektorin aloja kilpailulle ja yksityistäminen on nostanut naisten palkkoja.

Norjassa julkisomisteisten yhtiöiden ja pörssiyhtiöiden hallituksissa pitää olla vähintään 40 prosenttia naisia. Kiintiöillä ei ole ollut havaittavia vaikutuksia naisten uriin tai palkkatasa-arvoon.

Sanandajin mukaan Pohjoismaiden tulisi luottaa sääntelyä enemmän markkinavoimiin naisten tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentaminen voisi edistää naisten mahdollisuuksia keskittyä uriinsa.

Filosofian tohtori Nima Sanandaji (s. 1981) on ruotsalainen tutkija, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan The Nordic Gender Equality Paradox.

STT

Ylempi kuva: Pixabay