Lovex: Divine insanity (Emi)

Lovex: Divine insanity (Emi) Tämä bändi ei ainakaan nimellään kerää katu-uskottavuuspisteitä. Toisaalta nimi Lovex osuu tasantarkkaan omaan, ilmeisen tarkasti harkittuun teinix-kohderyhmäänsä. Paitsi nimessä, myös bändin ulkoisessa imagossa paistaa vahva tuotteistus stailaajien valitsemine hassuine hattuineen ja kavereiden sävysävyyn osuvine vaatteineen. Aitous vain tuntuu kovin kaukaiselta. Sitten siitä musiikista. Lovexin biisit ovat toki toimivia ja rullaavia aivolohkoon porautuvine kertseineen, ja hieman villevalomaisine huokailuineen, mutta valitettavasti samalla myös muovisen ja teollisen oloisia. Soittoakin on studiossa tahkottu siinämäärin että virheitä ei takuulla löydy, ja siitä onko se hyvä vai huono asia voidaan olla kahta mieltä. Sovituksista tai tuotannosta puhumattakaan. Tällaistakin musiikkia tarvitaan kyllä, ja ne jotka näitä levyjä ostavat ovat varmasti ostokseensa tyytyväisiä, eikä heitä ole edes syytä moittia. (TS) Pisteet: 3

LUE MYÖS: