Moikka taas!

Meidän ihana taapero Joanna on 2 päivän päästä 1,5 vuotias 💖

Viime kesä meni vielä ihan vauvahuumassa kun pieni oli vasta puolivuotias ettei siinä osannut edes muuta miettiä, mutta tänä vuonna on tullut paljon ajateltua kuinka paljon sitä on elämä oikeasti muuttunut.

On ihan luonnollista, että jokainen äiti tai ihan molemmat vanhemmat tuntee joskus kaipuuta omaan aikaan ja vapauteen. Silti jo hetken päästä mielen valtaa se tunne, että oman pienen rakkaan kanssa ei vaihtaisi päivääkään pois, kun taas näkee sen hymyn ja lapsensa ilon.

Kun kaverit juhlii juhannuksena festareilla ja notkuu terasseilla niin välillä tulee olo, että eikö tästä vanhemmuudesta voisi joskus vapautua määrittelemättömäksi ajaksi ettei aina kaikkea tarvitsisi niin etukäteen sopia ja järjestää ja heti kun saatkin sen vapaan niin tiedät jo, että lähellä loppu häämöttää ja arki hyppää taas mukaan ennemmin kuin uskotkaan.

Aika kuluu kuin siivillä ja täytyy sanoa kyllä, että pienen lapsen äitinä se aika on todella rahaa ja kultaakin arvokkaampaa.

Joskus sitä tuli juhlittua vaikka koko juhannus putkeen mökillä ja juhlissa ja olo oli vapaa kuin taivaan linnulla. Sitä samaa vapautta ei voi enää saada viemällä lasta esimerkiksi hoitoon. Nauttikaa siis sinkut ja lapsettomat rajattomista vapauksistanne 🙂

Toisaalta minulla on kyllä pitkään ollut sellainen olo, että minä olen 30 ikävuoteen asti ennen kuin sain lapseni niin saanut juhlia sydämeni kyllyydestä ja tiedän mitä se on.

Enkä nyt itseasiassa puhu ainoastaan siitä, että olisi kiva päästä päättömästi viikoksi ryyppäämään jonnekkin vaan siitä, että olisi ihana tuntea joskus vielä se tunne kun aika on ikään kuin pysähtynyt eikä ole huolta huomisesta! Monet vanhemmat varmaan tietää mistä puhun ❣️

No nyt kun on haikailtu sitä vapauden tunnetta ja omaa aikaa niin pakko sanoa, että selvänä oleminen kesän läpi antaa jotenkin niin paljon enemmän. Ja mikä olisi sen parempaa kun viettää se lapsen ja puolison kanssa? No ei mikään. Tulee tehtyä ja koettua paljon ja kaiken kukkuraksi muistaa vielä kaiken. Olo on hyvä ja kevyt ja voi nauttia oikein kunnolla.

Matkustaminen kotimaassa sukulaisten luona ja vaikka vuokramökillä ja eri kaupungeissa on ihanaa ja parhaat kesäni olenkin viettänyt 2 viimeisenä vuotena. Ensin kun olin raskaana ja sitten kun Joanna syntyi.

Nautin kesistä perheen kesken huomattavasti enemmän kuin siitä, että saisin vaan olla ja mennä ja tehdä mitä haluan. Tämä perhe-elämä vaan antaa niin paljon enemmän. Vaikka välillä sitä kadehtii muiden elämää niin muistan sen saman tunteen silloin kun sai tehdä mitä huvittaa. Sitä ajatteli, että olisipa joku kenen kanssa olisi ja perustaisi perheen. Elämä on jännää kun se aina pistää miettimään ”mitä jos”.

Jos minulta kysytään niin sellainen hybridimalli näistä kahdesta on paras. Perhe on paras, mutta pitää olla mahdollisuus myös parisuhteelle ja omaan aikaan.

Meillä tämä luonnistuu hyvin antamalla toiselle vapauksia aina silloin tällöin tehdä sitä mistä nauttii. En puhu nyt juomisesta vaan se voi olla ilta ystävien kanssa, leffassa käynti tai vaikka salille ja saunaan pääsy ihan rauhassa 🙂

Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa 💖

Aiheet