Maria Veitola kertoo kokemuksestaan Jyrki-ohjelmassa: ”Minua pyydettiin näyttämään alushousuni”

Radio- ja televisiotoimittaja Maria Veitola, 47, laukaisee Instagramissa suorat sanat vuosien takaisesta nuortenohjelmasta Jyrkistä.

Helsingin Sanomat teki hiljattain erikoisartikkelin ohjelmasta juhlistaakseen sen ensimmäistä lähetyspäivää 25 vuotta sitten.

Maria kertoi Instagram-julkaisussaan hakeneensa Jyrkiin töihin ja pettyneensä kovasti saamastaan kohtelusta.

— Minulta kysyttiin, olenko mies, nainen, ”transu” vai kenties alien kun näytin niin omituiselta, Maria kertoi.

— Minua pyydettiin näyttämään alushousuni (en näyttänyt). Kysyttiin, olenko valmis lähtemään baariin joka päivä töiden jälkeen, koska se oli työn ja yhteisön kannalta olennaista.

— Kusipäiden kanssa ei pidä tehdä töitä. Työpaikka ei ole minkään arvoinen, jos sille asetetaan ehtoja, jotka rikkovat omia arvoja, omia rajoja, ja sitä kaikista herkintä ja tärkeintä: omaa sisintä, pamautti Maria.

View this post on Instagram

Tänään Hesarissa on juttu nuoruuteni tv-ohjelmasta, Jyrkistä. En ikinä päässyt Jyrkiin töihin. Se oli ihan hirveä pettymys. Jyrki oli harvoja ohjelmia, jossa käsiteltiin laajasti populaarikulttuuria, jota elin ja hengitin joka solullani. Janosin päästä tekemään televisiota ja suoria lähetyksiä, se tuntui luontevalta seuraavalta askeleelta intensiivisen ja inspiroivan radiotyön jälkeen. Jyrkin koekuvauksissa minulta kysyttiin, olenko mies, nainen, ”transu” vai kenties alien kun näytin niin omituiselta. (About samalta kun tässä kuvassa, jonka otatin työhakemusta varten. Pukeuduin koekuvauksia varten samaan vinyylimekkoon, tukassani oli lisäksi sinistä.) Minua pyydettiin näyttämään alushousuni (en näyttänyt). Kysyttiin, olenko valmis lähtemään baariin joka päivä töiden jälkeen, koska se oli työn ja yhteisön kannalta olennaista. Entä kuinka monta tuopillista pystyin juomaan sammumatta illan aikana? Työhaastattun jälkeen oli häpäisty olo. Kyse ei ollutkaan taidoista ja kunnianhimosta, vaan jostain ihan muusta. Jyrkin toksista työkulttuuria käsitellään myös Hesarin jutussa. Sen syntymiseen vaikuttivat ainakin esimiehen alkoholiongelma ja se, että kokemusta, koulutusta ja kapasiteettia johtamiseen ei ollut. Miten surullista. Onneksi media-ala on tervehtynyt parissakymmenessä vuodessa ainakin jonkin verran. Valitettavasti päihdeongelmia ja merkittävään asemaan nousseiden ihmisten ongelmallista, koko työympäristöä tuhoavaa käyttäytymistä siedetään ja katsotaan edelleen liian usein sormien läpi. Lopputuote on monesti edelleen tärkeämpi, kuin ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi. Alan tervehdyttämistyö jatkukoon edelleen. Toivottavasti ongelmista ja epäasiallisesta käyttäytymisestä voidaan puhua (ilman pelkoa oman työpaikan menettämisestä) reaaliajassa, eikä vasta vuosien jälkeen. Mitä opin omasta Jyrki-kokemuksestani? Tietyn oven sulkeutuessa saattaa tuntua hetkellisesti siltä, että tämä oli tässä. Onneksi ylös- ja eteenpäin pääsee aina useampaa reittiä. Kusipäiden kanssa ei pidä tehdä töitä. Työpaikka ei ole minkään arvoinen, jos sille asetetaan ehtoja, jotka rikkovat omia arvoja, omia rajoja, ja sitä kaikista herkintä ja tärkeintä: omaa sisintä.

A post shared by Maria Veitola (@mariaveitola) on Jul 11, 2020 at 3:00am PDT

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen myös tästä.

Julkaisun jälkeen Jyrkissä työskennellyt henkilö oli ottanut Mariaan henkilökohtaisesti yhteyttä. He olivat puhuneet asiat läpi ja Marialta pyydettiin anteeksi.

Marialta oltiin myös kyselty, että miksi hän ei ole puhunut kohtelusta aiemmin.

— Olin parikymppinen, aloitteleva toimittaja. En tuntenut tv-alalta ketään, eikä kukaan tuntenut minua. En tiedä tänä päivänäkään, kenelle (paitsi ystävilleni) olisin voinut puhua. Olisiko minun pitänyt soittaa iltapäivälehteen?

Lue Marian kirjoitus kokonaisuudessaan alta.

View this post on Instagram

Liittyen edelliseen postaukseeni: Henkilö, joka oli mukana Jyrki-ohjelman koekuvaustilanteessa, otti rohkeasti minuun yhteyttä nähtyään kirjoitukseni. Puhuimme asiat halki. Hän kuuli minut ja pyysi anteeksi. Myönsi virheensä ja kantoi täyden vastuun tapahtuneesta. Minä annoin anteeksi. Minulta kysytään, miksi puhun kokemastani häirinnästä vasta nyt, kun tapahtuneesta on jo parikymmentä vuotta? -Helsingin Sanomat päätti juhlistaa 25 vuotta sitten alkanutta Jyrki-tv-ohjelmaa erikoisartikkelin merkeissä. Minusta on tärkeää kertoa myös siitä, millä hinnalla legendaarista nuortenohjelmaa tehtiin. Mutta miksi en sanonut itse tilanteessa, ettei tämä ole sopivaa? -Koska olin sekä shokissa, että häpeissäni: Mitä tämä on? Miksi minulle kävi näin? Entä miksi en puhunut kokemuksestani heti koekuvauksen jälkeen? -Olin parikymppinen, aloitteleva toimittaja. En tuntenut tv-alalta ketään, eikä kukaan tuntenut minua. En tiedä tänä päivänäkään, kenelle (paitsi ystävilleni) olisin voinut puhua. Olisiko minun pitänyt soittaa iltapäivälehteen? Absurdi ajatus. Asia vahvistui keskustelussamme. Hän sanoi: ”Luulen, ettet olisi voinut tehdä tai sanoa mitään. Se oli sitä aikaa.” Onneksi ajat muuttuvat, mutta ne eivät muutu itsestään. Eilisen postaukseni jälkeen olen saanut kuulla olevani huono esikuva, mielisairas ja huomiohuora. Minut on käsketty menemään hoitoon, olemaan hiljaa ja häpeämään. Nyt tarkkana: olipa kyse työpaikasta, harrastusporukasta, kaveripiiristä tai koko yhteiskunnasta, olemme jokainen vastuussa vallitsevasta keskustelukulttuurista. Minä esimerkiksi valitsen puhumisen, jotta muiden olisi helpompi puhua. Vain luomalla avoimen, turvallisen ilmapiirin, jossa jakaa vaikeitakin kokemuksia, voimme oppia tunnistamaan kiusaamisen, ahdistelun ja syrjinnän. Jos emme puhu vahingollisista tavoista olla ja toimia, itse tilanteisiin ja sopimattomaan, loukkaavaan käytökseen on vaikeaa puuttua ja sitä korjata. Muista, että välinpitämättömyys on häirinnän mahdollistamista. Hiljaisuus ja sivustaseuraaminen sen hyväksymistä. Ja sinä, joka halusit välttämättä kertoa, että jos olisit äitini, häpeäisit puheitani ja minua. Onneksi et ole. Ja onneksi oma äitini on ylpeä minusta.

A post shared by Maria Veitola (@mariaveitola) on Jul 13, 2020 at 12:25am PDT

Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.