Kasinorakastajan blogi: Uusi rahapelilaki ja valvonta

Jos Ruotsissa menee jokin asia huonosti, tai Suomessa jotakuta syytetään arpajaislain vastaisesta toiminnasta, uutiskynnys ylittyy aina varmasti.

Viime vuosina Suomessa on nähty suorastaan poikkeuksellinen ilmiö: rahapelaamiseen liittyvät tapaukset ovat nousseet otsikoihin tavalla, jota ei aiemmin juuri nähty. Epäisänmaallinen toiminta on aina herkullinen pala mille tahansa medialle ruodittavaksi. Somekansa tykkää toki antaa raippaa pienemmistäkin rikkeistä.

Somevaikuttajia on parin viime vuoden aikana sakotettu rahapelien markkinoinnista, ja yksittäisissä tapauksissa on päädytty jopa ehdollisiin vankeustuomioihin. Ei sen takia, että nämä kaverit tekevät viihdettä, josta tuhannet suomalaiset pitävät, vaan ihan sen lain rikkomisen kautta.

Samalla moni eritoten curacaolaisilla kasinoilla pelaava pelaaja on alkanut miettiä samaa kysymystä: Kuinka tarkasti rahapelaamista Suomessa oikeastaan valvotaan ja voiko tavallinen pelaaja joutua ongelmiin?

Siirtymäkauden aika on pitkä

Tilanne on nyt murroksessa. Vuonna 2027 Poliisihallituksen rooli rahapelien valvojana päättyy, ja tilalle tulee uusi Lupa- ja valvontavirasto. Kyse ei ole pienestä muutoksesta, vaan koko järjestelmän uudelleenrakentamisesta. Mutta mitä tämä sitten oikeasti tarkoittaa?

Tähän asti Poliisihallitus on ollut keskeinen toimija Suomen rahapelijärjestelmässä. Sen tehtävänä ei ole ollut pelkästään valvoa lakia, vaan käytännössä suojella Veikkauksen monopolia. Valvonta on kohdistunut erityisesti kolmeen osa-alueeseen. Rahapelien markkinointi Suomessa, maksuliikenne ulkomaisille toimijoille ja luvattoman rahapelitoiminnan estäminen.

Näistä parhaiten on onnistuttu kyttäämään nettikasinoiden markkinointiviritelmiä Manner-Suomeen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ulkomaiset nettikasinot eivät ole saaneet markkinoida palveluitaan suomalaisille, vaikka suomalaiset ovat silti voineet pelata niillä. Juuri tähän absurdiin ristiriitaan koko järjestelmä on pitkälti myös kaatunut.

Influensserit, sakot ja rikosvastuu – mistä olikaan kyse?

Kun mediassa on puhuttu rahapelirikoksista, kyse ei ole ollut pelaamisesta. Tapaukset, joissa vaikuttajia on sakotettu tai vielä rajummin tuomittu, ovat liittyneet ulkomaisten kasinoiden markkinointiin suomalaisille. Myös rahapelilakia rikkoneet yhteistyösopimukset ovat olleet sinivalkoisen suurennuslasin alla.

Useat somevaikuttajat ovat saaneet sakkoja rahapelimarkkinoinnista. Lateksitupin tapauksessa tuomio nousi ehdolliseen vankeuteen ja merkittäviin sakkoihin. Viranomaiset katsoivat, että toiminta ylitti selvästi ”harmaan alueen” ja meni pahanpäiväisesti lain rikkomisen puolelle.

Pohan syynäämät tapaukset eivät kuitenkaan kohdistuneet tavallisiin pelaajiin.

Voiko pelaaja joutua oikeasti ongelmiin?

Tämä on kysymys, johon moni haluaa suoran vastauksen. Ongelmia voi tulla lähinnä silloin, jos ei pelaa Maltan MGA:n tai Viron EMTA:n lisensoimalla kasinolla. Curacaolaiselta nettikasinolta napattu megapotti lasketaan verotettavaksi tuloksi. Oman mausteensa tähän soppaan voi tuoda verottajan silmissä sitten vielä sekin, jos normivaluutan sijaan transaktiot ovat olleet kryptoja.

Muistin virkistykseksi on hyvä todeta, että pelaaminen ulkomaisilla nettikasinoilla ei ole kriminalisoitu pelaajalle. Rikosoikeudelliset seuraamukset kohdistuvat toimijoihin, eivät asiakkaisiin. Toisin sanoen tavallinen pelaaja ei ole oikeastaan ikinä realistisesti tilanteessa, jossa poliisi tulisi ovelle pelkästään pelaamisen takia.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö valvontaa olisi. Se kohdistuu vain eri tasolle.

Miksi järjestelmää on muutettu ja miten?

Jos se ei vielä jollekin ollut selvää, niin Suomen nykyinen rahapelimalli on perustunut monopoliin, mutta käytännössä se ei ole toiminut enää vuosikausiin. Keskeinen ongelma on ollut niin sanottu kanavointiaste. On ilmeistä, että suuri osa suomalaisista pelaa ulkomaisilla kasinoilla.

Vielä ilmeisempää on, ettei tätä ole voitu estää mitenkään. Samalla inha ja vahvasti laiton markkinointi on jatkunut kiivaana harmaalla alueella.

Tämä taas on johtanut tilanteeseen, jossa valvonta on ollut vaikeaa, verotulot ovat valuneet ulkomaille ja pelaajansuoja on ollut tuntematon käsite. Ratkaisuksi Suomi siirtyy hiljalleen hiipien lisenssijärjestelmään. Kutakuinkin samaan malliin kuin esimerkiksi Ruotsi, mutta vasta heinäkuussa 2027.

Mikä on uusi Lupa- ja valvontavirasto?

Vuonna 2027 Suomen rahapelivalvonta kokee sekin merkittävän muutoksen, kun uusi Lupa- ja valvontavirasto ottaa vastuun koko lisenssijärjestelmästä.

Kyse ei ole pelkästä hallinnollisesta uudelleenjärjestelystä, vaan käytännössä täysin uudenlaisesta tavasta valvoa rahapelimarkkinaa. Hyviä kokemuksia toimivasta rahapelaamisen valvonnasta ei Suomessa ole, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa kaikki voi olla paremmin.

Siinä missä nykyinen malli on perustunut pitkälti rajoittamiseen, uusi viranomainen toimii ennen kaikkea sääntelijänä ja markkinan ohjaajana. Uuden viraston vastuulle siirtyvät muun muassa rahapelilisenssien myöntäminen, markkinoinnin valvonta, peliyhtiöiden toiminnan seuranta, sääntörikkomuksiin puuttuminen ja sanktioiden määrääminen.

Käytännössä kyseessä on Suomen oma versio Ruotsin Spelinspektionenista tai Maltan MGA:sta. Suomeen syntyy viranomainen, joka ei estä markkinaa, vaan valvoo sitä aktiivisesti. Keskeinen muutos on siis se, että valvonta siirtyy kieltävästä mallista säätelevään ja lisenssipohjaiseen malliin.

Siirtymävaihe 2026-2027 – mitä tapahtuu juuri nyt?

Tällä hetkellä Suomi on siirtymävaiheessa, jossa uusi järjestelmä rakennetaan käytännössä valmiiksi ennen sen täysimittaista käyttöönottoa. Merkittävä konkreettinen askel otettiin maaliskuussa 2026.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan rahapelitoimilupia on voinut hakea Poliisihallitukselta 1.3.2026 alkaen, ja hakemukset koskevat sekä yksinoikeustoimilupia että uusia rahapelitoimilupia. Lupamaksu on 29 000 euroa, ja Poliisihallitus toimii lupaviranomaisena koko siirtymäkauden ajan.

Markkina valmistautuu avautumiseen, ja tällä hetkellä parisen kymmentä kansainvälistä toimijaa on osoittanut kiinnostuksensa Suomen lisenssiä kohtaan. Poliisihallitus toimii rahapelilain mukaisena lupaviranomaisena 30.6.2027 asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy kokonaan uudelle virastolle.

Kiristyykö valvonta vai helpottuuko se?

Tästä tulee vielä mielenkiintoista. Oma veikkaus on se, että televisio, radio, netti ja kadut ovat pullollaan kasinoiden omia mainoksia. Siihen saakka, kunnes lakia on pakko muuttaa markkinoinnin osalta.

Valvonta on joka tapauksessa todella iso haaste, koska pelaajien ja etenkin alaikäisten suojeleminen on uuteen rahapelilakiin peilaten erittäin hataralla pohjalla.

Viranomaisella on kuitenkin aiempaa selkeämpi ja suorempi kontrolli toimijoihin. Valvonta muuttuu järjestelmällisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Tehokkuutta voidaan mitata vasta vuoden 2028 puolella kun selviää, kuinka hyvin rahapelilaki ylipäänsä on.

Kuinka sitten jatkossa kaikki menee?

Viime vuosien tapaukset ovat osoittaneet, että rahapelimarkkinointi on ollut yksi valvonnan keskeisistä kohteista. Lisenssijärjestelmä muuttaa tilannetta, ja influessereille voivat koittaa aidosti kovat ajat.

Pelaajan näkökulmasta muutos on ennen kaikkea rakenteellinen ja tavallaan positiivinen. Lisensoidut kasinot voivat toimia avoimesti Suomen markkinassa, jolloin aiemmin vain Veikkausta tukeneetkin ehkä tajuavat, että valinnanvaraa löytyy.

Säännöt eivät enää perustu pelkkään kieltämiseen, vaan määriteltyihin ehtoihin. Toimintaympäristö on ainakin teoriassa selkeämpi. Samalla voidaan ajatella, että pelaajansuoja toimii paremmin. Lisenssiehdot velvoittavat kasinot noudattamaan tiukempia standardeja.

Riskejä tosin löytyy yllin kyllin. Valtaosa kasinoista, jotka on tätä kirjoittaessa räätälöity suomalaisille pelaajille, ei tule hakemaan Suomen lisenssiä. Tämä voi heijastua kanavointiasteeseen radikaalisti. Lakeja voidaan tehdä ja valvontaa tehostaa, mutta loppujen lopuksi pelaajat päättävät missä pelaavat.

Vaikka valvonta muuttuu, yksi asia pysyy käytännössä samana. Tavallinen pelaaja ei ole ollut eikä ole jatkossakaan ensisijainen valvonnan kohde.

Viranomaiset puuttuvat ennen kaikkea luvattomaan rahapelien järjestämiseen, laittomaan markkinointiin ja lisenssiehtojen rikkomiseen. Suomen lisensoimat nettikasinot ovat siten jatkuvasti syynissä ja vähäisetkin skandaalit huomioidaan varmasti varsin näyttävästi kotimaisissa medioissa.

Yksittäisen pelaajan näkökulmasta riski rikosoikeudellisista seuraamuksista pysyy hyvin vähäisenä.

Hallitumpi järjestelmä vai uusi harmaa alue?

Suomen rahapelimarkkina ei ole vain muuttumassa, koska se rakennetaan käytännössä uudelleen alusta. Poliisihallituksen aikakausi väistyy, ja tilalle nousee uusi viranomainen, jonka tehtävänä ei ole enää estää markkinaa, vaan hallita sitä.

Siirtymä ei tapahdu yhdessä yössä, mutta suunta on selvä: kohti lisenssijärjestelmää, jossa toiminta on näkyvämpää, säädellympää ja ennen kaikkea avoimempaa kuin aiemmin. Niin ainakin kaikki tietysti olettavat ja toivovat.

Uusi rahapelilaki ei ratkaise kaikkia ongelmia, eikä ehkä edes pyri siihen. Kun tervetulobonuksia ja volyymibonuksia rajoitetaan, ja kryptopelaaminen jää järjestelmän ulkopuolelle, syntyy väistämättä tilanne, jossa osa pelaajista etsii vaihtoehtoja lisenssijärjestelmän ulkopuolelta. Toisin sanoen vaikka harmaa alue pienenee yhdestä suunnasta, se voi samalla avautua toisesta.

Ehkä suurin avoin kysymys liittyy siihen, miltä Suomi näyttää vuoden 2027 jälkeen. Kun kasinot saavat markkinoida toimintaansa laillisesti ja budjetit ovat kansainvälisesti valtavia, on täysin mahdollista, että rahapelit tulevat näkymään arjessa tavalla, jota ei vain kyetä tai haluta ajatella.

Jos kadut, some ja mediat täyttyvät kasinomainonnasta, missä kulkee se raja hyväksyttävän ja liiallisen välillä? Kuka lopulta kantaa vastuun, jos ja kun raja ylitetään?

Joel Karhu

PS. vastaan sisällöstä KasinoRanking.comissa. KasinoRanking on aina ajan tasalla oleva kasinovertailusivusto. Sieltä löydät bonukset, arvostelut ja tietysti ajankohtaiset kampanjat.