Tarkkana autokaupoilla - näin vältyt vaarallisilta sudenkuopilta

Autokaupassa myyjä on velvollinen kertomaan ostajalle kaikki tiedossaan olevat ostopäätökseen oleellisesti vaikuttavat asiat, kuten kolaroinnit. Yksityisten välisissä kauppatilanteissa ei ole kuluttajansuojalaki mukana, ja asia on sen vuoksi mutkikkaampi. Ajoneuvoihin erikoistunut Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Heikki Nurmela muistuttaa olemaan erityisen valppaana silloin, kun autoon on tehty kolarikorjauksia ulkomailla.

Vaadi faktoja ja unohda selittelyt

Suomessa tehdyissä kaupallisissa kolarikorjauksissa ei yleensä ole ongelmia. Sen sijaan ongelmia saattaa esiintyä autoissa, jotka vakuutusyhtiö on lunastanut ja jotka on edelleen korjattu liikennekäyttöön. Tämäntyyppistä korjaustoimintaa ei välttämättä valvota käytännöntasolla ja kustannusten säästämiseksi korjaustöitä tehdään usein noudattamatta valmistajan ohjeita. – Jos olet ostamassa esimerkiksi uudelleenrekisteröityä ”2-kilpistä” autoa, kannattaa aina vaatia selkeät dokumentit, miksi auto on ollut pois rekisteristä. Näiden autojen rekisteritiedoissa näkyy myös vakuutusyhtiö väliomistajana. Jos selvitystä ei toimiteta tai asiassa on selittelyn makua, on syytä unohtaa kauppa, kertoo Nurmela. Nurmelan mukaan huonokin kolarikorjaus voidaan peittää niin hyvin, että asian toteaminen rakenteita purkamatta tai pintaa rikkomatta ei välttämättä onnistu. Eri korin osien väliset sävyerot ja korin osien välisten saumarakojen koko ovat hyviä omatoimisia tarkastuskohtia. Muoviosat, kuten puskurit ovat tuotantoteknisistä syistä useimmiten hieman eri sävyisiä koriin verrattuna jo uusissakin autoissa. – Vaihtoautoja Suomessa riittää, mutta viime aikoina on ilmaantunut jopa vaarallisia kolarikorjauksia lähinnä entisen itäblokin maista käytettynä tuoduissa autoissa. On tapauksia, joissa autoista puuttuu pakollisia turvalaitteita, kuten turvatyynyjä ja turvavyön kiristimiä. Kun tähän yhdistetään puutteellisesti tehty korityö, voidaan puhua jo kasvaneesta henkilövahingon riskistä, Nurmela kertoo. Nurmelan tiedossa on myös tapaus, jossa käräjäoikeus katsoi aiheelliseksi määrätä 7 500 euron suuruisen hinnanalennuksen 24 950 euroa maksaneesta autosta kolarihistorian sekä puutteellisen kolarikorjauksen perusteella.

HTT-asiantuntija auttaa käyvän arvon määrittelemisessä

Ajoneuvon käyvän arvon määrittäminen ei ole aina helppoa ja etenkin harvinaisempien ajoneuvojen kohdalla markkinoita ei useinkaan ole. Arvoa on vaikea määritellä varsinkin silloin, kun auto on harvinainen museo-, harraste-, tai keräilyauto tai jos auton kunto on poikkeuksellisen hyvä tai huono ikään ja ajomäärään nähden. – Ajoneuvon käypään arvoon vaikuttavat muun muassa auton merkki ja malli, ikä, ajomäärä, tehdyt peruskunnostukset, määräaikaishuoltojen ja pakollisten korjausten tekemättömyys, varustetaso ja varusteiden kunto. Toimimaton varuste voi toisinaan jopa laskea käypää arvoa, Nurmela sanoo. Arvon määrittäminen edellyttää usein syvällisempää asiantuntemusta, ja toisinaan jopa harrastuneisuutta tai muuta kiinnostusta asian suhteen. Ulkopuolisen asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä silloin, kun näkemysero auton arvon suhteen on suuri. – Tavarantarkastuksen maksaa aina tilaaja, vaikka osapuolet voivat kirjallisesti sopia keskenään siitä, että tarkastuspalkkion maksaa se, jonka näkemys on kauempana hyväksytyn tavarantarkastajan (HTT) näkemyksestä. Tarkastuksen voivat tilata myös osapuolet yhdessä. Mikäli tarkastuspalkkion maksaa yritys, pystyy se hyödyntämään palkkion sisältämän ALV-osuuden vähennyksenä, muistuttaa Nurmela. Tavarantarkastajan käyttäminen on erityisen hyödyllistä niissä tilanteissa, kun subjektiivisen näkemyksen sijaan kaivataan objektiivista ja puolueetonta näkemystä ajoneuvon käyvästä arvosta. Tavarantarkastajan laatimasta käyvän arvon määrityksestä on aina nähtävissä se, mihin arvo perustuu ja mitkä ovat juuri kyseisen ajoneuvon kohdalla arvoa nostavat ja laskevat seikat. – Tutkimme muutama vuosi sitten tilaajien näkemyksiä siitä, miksi he valitsivat juuri tavarantarkastajan suorittamaan käyvän arvon määrityksen. Vakuutusyhtiöiden ja ulosottoviranomaisten vastauksissa korostui asiantuntemuksen lisäksi luottamus. Tavarantarkastajan tulee toimia puolueettomasti, jolloin myös osapuolten on helpompi luottaa siihen, että lopputulos on oikea, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju. STT Kuva: Pixabay