HIV tarttuu suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, eikä aina aiheuta lainkaan ensioireita. Näin ollen sitä voi kantaa – ja levittää – tietämättään vuosikausia.
Lääkärikirja Duodecim kertoo, että taudin ensivaiheessa (2–6 viikkoa tartunnasta) vain joka toisella tai kolmannella on oireita. Ensivaiheen oireita ovat kuume, nielutulehdus, kipeät haavat suussa, päänsärky, imusolmuketurvotukset, virusrokon kaltainen ihottuma pään alueella, ylävartalossa, kämmenissä ja jalkapohjissa, nivelsäryt ja ripuli. Oireet eivät ole tyypillisiä pelkästään HIV-infektiolle ja häviävät kuukauden kuluessa. Ensivaiheen jälkeen seuraa monen vuoden mittainen oireeton vaihe. Tämän vuoksi HIV-näyte kannattaa ottaa hanakasti, jos on pieninkään epäilys mahdollisesta tartunnasta. Virus tarttuu seksin välityksellä ja myös pistostapaturmien ja ruiskuhuumeiden käytön yhteydessä.
Immuunivasteen vähitellen heikentyessä ja viruskuorman kasvaessa voi ilmetä monenlaisia oireita, kuten laihtumista, pitkittynyttä ripulia, tavallista voimakkaampaa tali-ihottumaa, ihon ja limakalvojen hiiva- ja sieni-infektioita, vyöruusuja, toistuvia sukuelinherpeksiä ja runsaasti syyliä tai kondyloomia. AIDS-vaihe alkaa, kun elimistön puolustuskyky romahtaa ja muuten vaaraton bakteeri tai muu mikrobi aiheuttaa infektion esimerkiksi keuhkoihin, suuhun tai ihoon. Tavallisimpia AIDS-vaiheen seurannaissairauksia ovat mm. hiivan aiheuttama ruokatorven ja suun tulehdus, keuhkokuume ja Kaposin sarkooma.