Masennushäiriöt lisääntyneet eniten naisilla

Masennushäiriöt ovat kasvava kansanterveysongelma, ja niihin liittyy usein vakavia pitkäaikaisvaikutuksia.
Psykiatriaan ja terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri Niina Markkula tutki Helsingin yliopistossa 3.6. tarkastettavana olevassa väitöstyössään masennushäiriöiden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja seurauksia Suomessa. Pitkittäisen väestötutkimuksen aineistona hän käytti Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimuksia täydennettynä hoitoilmoitusrekisterin ja kuolemansyyn rekisterin tiedoilla.
Tutkimustulosten mukaan yhdellä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta oli masennushäiriö vuonna 2011. Masennushäiriöiden esiintyvyys lisääntyi vuosien 2000 ja 2011 välillä erityisesti naisilla.
Naiset herkempiä masentumaan kuin miehet
Tutkimusten mukaan naiset ovat 1,5-2 kertaa todennäköisempiä sairastumaan masennukseen kuin miehet. Sukupuolten välinen ero alkaa noin 12-vuotiaana. Naisen riski sairastua masennukseen on korkeimmillaan 20-vuotiaana ja 40 ikävuodesta lähtien riski on suunnilleen sama kuin miehillä.
– Väestötutkimusten perusteella tehdyt arviot masennushäiriöiden esiintyvyydestä voivat olla todellista pienempiä, koska niistä kärsivät henkilöt osallistuvat väestötutkimuksiin muita harvemmin, Markkula huomauttaa.

Masennus voi jatkua vuosikymmeniä
Masennushäiriöiden riskitekijöitä olivat nuori ikä, useat lapsuuden vastoinkäymiset, ahdistuneisuushäiriö, lievät masennuksen oireet jo tutkimuksen alussa sekä heikko kyky tuntea luottamusta.
Niistä seurantatutkimuksen henkilöistä, joilla oli tutkimuksen alussa masennushäiriö, 34‒43 %:lla oli todettavissa masennus-, ahdistus- tai alkoholihäiriö yhdentoista vuoden kuluttua seurantatutkimuksessa, ja 48‒61 %:lla oli kliinisesti merkittäviä masennusoireita. Riski häiriön pitkittymiselle oli suurempi niillä, joilla oli muita vaikeampia oireita vuonna 2000, sekä niillä, jotka eivät olleet naimisissa tai avoliitossa.
Masennushäirö kasvattaa kuolleisuusriskiä
Masennushäiriöihin liittyi kaksinkertainen ja alkoholihäiriöihin 1,7-kertainen kuolleisuusriski, kun taas ahdistushäiriöissä kuolleisuusriski ei ollut suurentunut.
– Tämä tutkimus vahvistaa, että masennushäiriöt ovat kasvava kansanterveysongelma Suomessa ja niillä on vakavia pitkäaikaisia seurauksia. On erittäin tärkeää kehittää sekä ennaltaehkäisyä että toimenpiteitä, joilla vähennetään masennushäiriöiden kielteisiä terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia, Markkula sanoo.
LL Niina Markkula väittelee 3.6.2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population. – A longitudinal population study.” (Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste yleisväestössä). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Christian Sibelius -auditorio, HYKS Psykiatriakeskus, Välskärinkatu 12A, Helsinki. Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Raimo K. Salokangas, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirjan voi lukea myös elektronisesti.
 
Artikkelikuva ei liity juttuun. Kuva: Unsplash.