Vaikka Suomen suurimmat yritykset ovat vähentäneet henkilöstöään tuhansilla ihmisillä, ei se ole juuri näkynyt palkka- ja henkilöstökuluissa. Päinvastoin, henkilöstökulut ovat kasvaneet. Miten tämä on mahdollista?
Markkina- ja luottotietoyhtiö Bisnoden selvityksen mukaan outo ilmiö johtuu siitä, että yritykset pyrkivät muuttumaan asiantuntijaorganisaatioiksi. Siitä huolimatta 500 suurimman yrityksen liiketulokset ovat parantuneet verrattuna vuoteen 2013.
Selvityksessä tarkasteltiin vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella Suomen 500 suurimman yrityksen taloudellista kehitystä vuodesta 2013. Selvitys paljasti, että vaikka suuryritykset ovat vähentäneet henkilöstöään noin 3400 henkilöllä, ovat palkka- ja henkilöstökulut kuitenkin kasvaneet. Ilmiön takana on yritysten pyrkimys muuttaa henkilöstörakennettaan asiantuntijaorganisaatioiden suuntaan. Suomen suurimmissa yrityksissä henkilöstö on hyvin koulutettua, ja heillä on korkeampi palkka verrattuna matalammin koulutettuihin.
– Todennäköisesti tuottavuutta on pyritty lisäämään palkkaamalla korkeasti koulutettuja henkilöitä. Osittain tämä ratkaisu näkyy nyt liiketulosten kasvuna, Bisnoden ekonomisti Tarik Hossain toteaa.
Suurimpien yritysten liiketulokset parantuneet – hyvä vai huono asia?
Selvityksen mukaan Suomen suurimmat yritykset ovat onnistuneet luovimaan vaikeassa taloustilanteessa varsin hyvin ja trimmanneet toimintaansa viime vuosista. Kokonaisuudessaan top 500 -yritysten liikevaihto oli laskenut vuodesta 2013 noin 7 miljardia euroa, mutta liiketulokset olivat parantuneet. Samalla yritysten velkaantuneisuus on pienentynyt ja omavaraisuusaste kasvanut prosenttiyksiköllä 41 prosentin tuntumaan.
– Tulokset ovat rohkaisevia, sillä ne kertovat yleisesti yritystoiminnan vakaudesta ja yritysten paremmista puskureista huonojen aikojen varalle. Aineettomaan pääomaan investointi puolestaan kertoo aikamme yrityskulttuurista, jossa panostetaan koneiden sijasta ihmisiin, Hossain toteaa.
Herää kysymys, onko tämä yrityskulttuurin suuntautuminen esimerkki etenemisestä laajemmaltikin kohti korkeapalkkaisten asiantuntijoiden hallitsemaa taloutta, jossa heidän parempi ansiotasonsa kustannetaan irtisanomalla suurempi lukumäärä matalapalkkaisia työntekijöitä? Onko tämä suuntautuneisuus pitkäkantoista ja terveellistä yhteiskunnan kannalta? Matalapalkkaisen työntekijän näkökulmasta toiminta vaikuttaa oudolta, etenkin kun monien suuryritysten kasvavat liiketulot valuvat yhä suuremmissa määrin veroparatiiseihin.
Artikkelikuvassa Keilaniemi (Wikipedia)