Tuhopolttaja vaanii uudenvuoden yönä - näin suojaat pihapiirisi

Tuhopoltto on alhainen teko, joka usein myös vaatii kuolonuhreja. Alla selvitetään, miten paljon ja miksi Suomessa sytytetään niin paljon tulipaloja, ja miten niitä vastaan voi suojautua. 15 prosenttia kaikista Suomen tulipaloista on tahallaan sytytettyjä. Vuosittain sytytetään tahallaan noin 1850 tulipaloa, joten päivässä sytytetään keskimäärin viisi paloa. Vajaa kolmannes tuhopoltoista kohdistuu rakennuksiin. Luvut ovat pelastusviranomaisten rekisteristä ja ne ovat keskiarvo vuodesta 2013 lähtien. Tuhopolttojen skaala on laaja: pienistä nurmikkopaloista suuria vahinkoja aiheuttaneisiin kirkkopaloihin. Palon sytyttämisen motiivina voi olla esimerkiksi ilkivalta, kosto, muun rikoksen peittely tai vakuutusrahat. Varsinaisia pyromaaneja on vain hyvin pieni osa sytyttäjistä. – Vahinkojen summia on vaikea arvioida. Esimerkiksi Ylivieskan vuoden 2016 kirkkopalon vahingot nousivat useisiin miljooniin euroihin, kertoo turvallisuudesta ja vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä. Tuhopolttosarjat alkavat usein pienillä paloilla edeten suurempiin kohteisiin. Usein kohteena ovat autot ja roskakatokset. Pienikin palo voi olla tuhoisa, jos se pääsee leviämään. Vakuutusala on laatinut ohjeen tuhopolttojen torjumiseksi, missä annetaan suositukset muun muassa rakennusten ja roskakatosten välisestä suojaetäisyydestä. – Etenkin uudenvuodenjuhlinnan yhteydessä roskiksia ja roskakatoksia usein sytytetään. Roskakatokset onkin syytä lukita, jos vain mahdollista. Lisäksi palavat materiaalit kannattaa kerätä pois lojumasta ja pihat ja parkkialueet kannattaa valaista hyvin, Karhunen neuvoo. STT Kuva: Wikimedia Commons