Ravintolat saavat myydä korkeintaan 5,5-prosenttisia alkoholituotteita asiakkaille mukaan. Alkoholin ulosmyynnin aikaraja on kuitenkin sama kuin kaupoissa, eli aamuyhdeksästä iltayhdeksään.
Kun ennen asiakas sai tilata vain yhden annoksen ja senkin vain itselleen, uuden lain myötä hän voi tilata itselleen esimerkiksi tupla-drinkin sekä haluamansa määrän annoksia seurueelleen. Ravintoloilla ei enää ole A-, B- ja C-oikeuksia, vaan anniskeluun on vain yksi lupa. Luvassa on kuitenkin samoja edellytyksiä kuin ennenkin, esimerkiksi järjestyksenvalvonnasta.
6. Happy hour
Ravintolat saavat taas mainostaa alennettuja happy hour -hintoja.
7. Mobiilimaksaminen
Kun ennen sai maksaa vain käteisellä, pankkikortilla ja luottokortilla, 1.1. alkaen voi maksaa myös mobiilimaksulla.
8. Omat alkoholijuomat tapahtumissa
Uudistuksen myötä ihmiset saavat tuoda omat lakoholijuomansa yleisötapahtumiin, ellei tapahtuman järjestäjä sitä erikseen kiellä. Myös festareiden olutkarsinat poistuvat, sillä edellytyksellä, että tapahtuma on kielletty alaikäisiltä. Festareilla ihmiset voivat kulkea anniskelualueelta toiselle vapaasti juoma mukanaan.
9. Panimoilla vapaampi myynti
Ennen vain sahdin ja tilaviinin valmistajat ovat saaneet myydä tuotteitaan itse. Nyt mukaan tulevat myös mm. käsityöläisoluet eli craft beerit. Pienpanimot saavat myydä itse enintään 12-prosenttista käsityöläisolutta, sillä edellytyksellä että panimo tuottaa vuodessa alle 500 000 litraa.
Kokenut ravintolapäällikkö: ”Täyttä haihattelua”
20 vuotta ravintola-alalla toiminut ravintolapäällikkö Jyrki Lyytikäinen kertoi Metropoli.netille, että suhtautuu suotuisasti siihen, että alkoholipolitiikkaa liberalisoidaan, mutta kritisoi uuden lain monia näennäismuutoksia. Lyytikäisen mukaan uusi laki näyttää pinnalta katsottuna lisäävän vapauksia, mutta käytännössä kovin moni asia ei muutu ravintoloiden näkökulmasta.
– Lakimuutos ei edelleenkän kavenna säännöstelyä ja virkamiesmäisyyttä, koska vaikka ravintolat saavat olla auki pidempään, heiltä silti vaaditaan kaikki sama kuin ennenkin, esimerkiksi järjestyksenvalvojia tarvitaan vaadittava määrä. Jos niitä ei ole, lupa evätään, mikä on toisaalta myös hyvä asia, jotta asiat pysyvät kurissa. Jos jokainen pizza- ja kebab-ravintola olisi jatkossa auki neljään ja myisi kirkkaita, hirveä sirkushan siitä syntyisi, Lyytikäinen sanoo.
Aukioloaikojen pidentäminen sai Lyytikäiseltä hieman kaksijakoisen vastaanoton, mutta oluen vähittäismyynnin hän sen sijaan tyrmää täysin.
– Sehän on täyttä haihattelua, että saadaan hakea vähittäismyyntilupia 5,5-prosenttisen oluen myymiseksi mukaan. Olisi aivan eri asia, jos saataisiin myydä eteenpäin esimerkiksi viinejä tai vahvempia erikoisoluita, mutta eihän kukaan oikeasti lähde ravintolasta kantamaan kallista kaljaa kasseilla kotiin, ei siinä ole mitään järkeä.
Ravintoloiden asettaminen vähittäismyynnissä samalle viivalle kauppojen kanssa aikarajoituksineen ei Lyytikäisen mukaan anna ravintoloille motivaatiota edes aloittaa myyntiä.
– Ensinnäkin vähittäismyyntiin täytyy hakea erikseen lupa. Kuka sitä hakee, kun jokainen kuluttaja tietää, että kaupasta saa aina samat juomat halvemmalla, koska ravintola ei pysty kilpailemaan kauppojen kanssa kuljetuksissa ja varastoinneissa. Toiseksi, jos saisi edes myydä pidempään kuin kaupat, voisi olla edes vähän järkeä, mutta ei tällaisenaan, Lyytikäinen toteaa.
Uudistukset on tarkoitus saada voimaan 1.1.2018 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.
Alkoholilain uudistus on virallisesti hyväksytty eduskunnan täysistunnon äänestyksessä tänään.
Uudistuksen sisällöstä äänestettiin viime perjantaina. Sisältö hyväksyttiin niukasti eduskunnassa (98-94) ja suuressa valiokunnassa (13-12). Tänään lakiesityksen toisessa käsittelyssä alkoholilakiuudistus hyväksyttiin äänin 124-65. Poissa ja äänestämättä jättäneitä oli 10.
Lakiuudistuksen suurin kiistakapula oli kaupoissa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Uudistus käsittää kuitenkin myös monia muitakin kuluttajiin vaikuttavia asioita.
