”Eppu” Salminen, 54, suomalainen näyttelijä ja juontaja paljasti tänään julkaistussa Unelmien teatteri -podcastissa mahdollisen rikoksen.

Epun tiedetään olevan kova HIFK -fani, suurimmalta osin jääkiekkopuolella, mutta erityisesti Manchester United -fani futispuolella. Podcastissa Salminen kertoo kuinka on alun alkujaan ManUnitedin faniksi ryhtynyt.

– Mun faija kerto Münchenin lento-onnettomuuden tarinan ja miten sieltä ikäänkuin noustiin tuhkasta. Rupes symppaamaan ja seuraamaan sit niitä jotenkin erityisesti. Ja muistan, että oon ilmottanut sit ensimmäisen kerran 6 tai 7 vuotiaana, että olen ManU -fani. Tässä tulee vajaat 50 vuotta, jos siitä laskee.

Faniuteen liittyen Eppu kertoo hienoimmasta paikan päällä -kokemuksestaan, joka oli Moskovassa, Venäjällä, kun Chelsea kaatui. Ja siihen liittyy tarina, miten mies ylipäätään pääsi paikan päälle.

Aluksi oli selvitettävä, onko ottelulippuja enää saatavilla, sillä Salmisen ystävän mukaan liput oli loppuunmyyty tai niitä myytiin useammalla tuhannella.

– Kuulin jälkeenpäin, että jostain lipusta maksettiin seitsemän tonnia. Itse olin valmis venymään pariin tuhanteen, että se on sellanen äärisetti, et se on ”once in a lifetime”.

Salminen sai puhelun ystävältään peliä edeltävänä iltana kello 22.00. Ystävä ilmoitti, että hänellä olisi lippu tarjolla hankintahintaan hintaan, 140 euroa tai dollaria, ei tarkkaa muistikuvaa. Eikä lippuja ollutkaan vain yhtä, vaan kaksi. Ainut ongelma oli siinä, että liput olisivat Moskovassa.

– Eli mun pitäisi saada viisumi seuraavana aamuna, että mä pääsisin sinne. Putin oli silloin laittanut määräyksen, että jos on näyttää lippu, niin saa päivän tai kahden viisumin.

Epulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin alkaa selvittämään mistä ja miten viisumin saisi.

– Sain vinkin, että Venäjän suurlähetystön vieressä on matkatoimisto. Kävin siellä peliaamuna.

Matkatoimistosta viisumia ei irronnut, Salminen käytännössä naurettiin toimistosta ulos. Hänet ohjattiin suurlähetystöön.

– Pitäis päästä kattomaan peliä Moskovaan.

Sitten häneltä kysyttiin, että onko hänellä näyttää lippua.

– No ei oo, kun se on Moskovassa. Ja sit kysyttiin, että mites sä sit sinne oikein meet? Mä sanoin, et no kyllä mun perkele sinne pitäis päästä, et koita nyt keksii jotain!

Suurlähetystöstä ei apua herunut, koska Salmisella ei ollut näyttää lippua. Hänen ei auttanut kuin poistua paikalta ja soittaa liput hankkineelle ystävälleen. Koska ilman lippua viisumia oli mahdotonta saada, ystävä keksi väärentää venäläisen hotellin laskun Epulle. Ikäänkuin virallinen osoitus siitä, että liput on ostettu ja ne löytyvät kyseisen hotellin vastaanotosta.

– Mä en tiedä kuinka laillista tää on. Ei kerrota tän firman eikä kaverin nimee.

Salminen tulosti väärennetyn laskun, kävi ottamassa pari valokuvaa itsestään ja palasi Venäjän suurlähetystöön hymyillen.

– Nyt on kaikki ratkaistu! Laitoin sen laskun siihen ja ne kuvat, et eiköhän hoideta homma. Paperi kiersi siel varmaan 25 minuuttia, vajaa puol tuntia, ne mietti ja soitteli. Ja lopulta yks tyyppi sano, et käy maksaa tää pankissa ja tuu takas. Niin menin takasin ja ne heitti leimat viisuumiin.

Soitto ystävälle, lentoliput ja matka Moskovaan. Lopulta Eppu Salminen oli Luzhnikin stadionilla Manun fanikatsomossa, kun peliä oli pelattu 5 minuuttia.

Manchester United meni 1-0 johtoon ja Ronaldo teki maalin. Miten peli päättyi, muistatko vielä?