Suomen Robert Helenius voitti lauantaina nyrkkeilyn raskaansarjan Euroopan mestaruuden. Alun perin Heleniuksen piti otella hallitsevaa mestaria, Erkan Teperiä, vastaan. Teper kuitenkin vetäytyi kolme viikkoa ennen ottelua loukkaantumiseen vedoten ja Euroopan nyrkkeilyliitto julisti tittelin avoimeksi, josta Heleniuksen kanssa ottelemaan asetettiin Franz Rill. Myöhemmin selvisi, että Teperiä epäillään dopingin käytöstä.
Normaalissa tilanteessa Rill ei olisi edes ollut kelvollinen nousemaan kehään EM-ottelussa, koska hänellä ei ollut siihen vaadittavaa listasijoitusta. Tilanne oli siis sama, jos jalkapallon Mestarien liigan finaaliin tuotaisiin takaoven kautta esimerkiksi HJK FC Barcelonan vastustajaksi. Tällaisen pelin jälkeen ei Kataloniassa voittoa kovin innokkaasti juhlittaisi, mutta Heleniuksen voitto näytti maistuvan suomalaiselle urheiluyleisölle.
Lauantaisen ottelun pöhinä ja hehkutus kertoo valitettavasti vain ja ainoastaan suomalaisen nyrkkeilykulttuurin heikosta tilasta. Ottelu oli viihdyttävä ja ennakko-odotuksiin nähden jopa yllättävän tasaväkinen, mutta EM-arvoa sillä ei olisi ikinä pitänyt olla.
Tilanne ei ole kummankaan nyrkkeilijän vika, eikä tapahtuman järjestäjien, vaan Euroopan nyrkkeilyliiton. Helenius voitti mestaruuden, jonka avulla hän todennäköisesti pääsee tavoittelemaan avoinna olevaa IBF-liiton MM-titteliä, järjestäjät saivat myytyä hyvin lippuja ja glory huntereista koostunut yleisö sai mitä halusi, mutta urheilu hävisi.
Teksti: Kalle Väistö

Aiheet Erkan Teper Franz Rill kolumni nyrkkeily Robert Helenius Urheiluviihde