Perustulokokeilu paransi hyvinvointia ja terveyttä – katso alustavat tulokset

Suomessa toteutettiin perustulokokeilu vuosina 2017–2018. Ensimmäiset, alustavat arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin tänään. Alustavat tutkimustulokset antavat lisää perusteita nostaa SOSTEn ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joustavan perusturvan periaatteet perusturvan kehittämisen ohjenuoraksi. Perustulokokeilun ensimmäisenä vuonna perustulon saaminen näytti vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sen sijaan työllisyysvaikutuksia puoleen tai toiseen ei havaittu. Kelan tutkimusryhmä muistuttaa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä kokeilusta ei vielä näiden tutkimustulosten perusteella ole syytä tehdä. SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt julkaisivat tammikuussa joustavan perusturvan periaatteet. Joustavan perusturvan keskeinen tavoite on ihmisten toimintakyvyn vahvistaminen, jota myös perustulo näyttää edistävän. Perustuloa saaneilla ihmisillä on vähemmän terveyshuolia, stressiä ja keskittymisvaikeuksia. Perustulon saaminen näyttää vahvistavan luottamusta omaan tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan. Nämä havainnot viittaavat vahvistuneeseen toimintakykyyn. – Perustulokokeilun alustavat tulokset antavat lisää perusteita ajatella, että etuuksien saajan näkökulmasta selkeä, ymmärrettävä ja ennakoitava perusturvajärjestelmä tukee toimintakykyä. Byrokratiaa ja velvoitteita tulee pyrkiä vähentämään, ei lisäämään, kun perusturvaa kehitetään, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen. Luottamus siihen, että etuus on kuukausittain tiettynä päivänä tilillä helpottaa oman elämän suunnittelua. Saman tasoisen etuudenkin koetaan tällöin riittävän paremmin. Kun huoli toimeentulosta helpottaa, ihmisillä vapautuu energiaa muuhun toimintaan ja omaehtoiseen aktiivisuuteen, mikä edelleen vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin. SOSTE sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt eivät yllättyneet siitä, ettei perustulokokeilu näyttänyt vaikuttavan työllisyyteen ensimmäisenä kokeiluvuonna. On oletettavaa, että perusturvan tekeminen joustavammaksi vaikuttaa työllistymiseen hitaammin kuin esimerkiksi koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä toimintakyvyn vahvistuminen kuitenkin todennäköisesti edistää myös työllistymistä. Perustulon saaminen paransi nopeasti ihmisten luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Siksi kokeilun toisen vuoden tulokset ovat työllisyysvaikutusten näkökulmasta kiinnostavampia. Vaikka perustulokokeilussa on monia rajoitteita, jotka vaikeuttavat myös tutkimustulosten tulkintaa, voidaan kokeilua silti pitää tervetulleena. Sen pohjalta on entistä helpompi tehdä perusturvan kehittämistä koskevia valintoja. Kokeilun tuloksia julkaistaan hiljalleen vuosien 2019–2021 aikana ja myös nämä tulokset tulee huomioida, kun perusturvaa uudistetaan. Tutkimusraportti valtioneuvoston verkkosivuilla. Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Osallistujat valittiin Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista henkilöistä. STT Kuva: Pixabay