Rattijuopot aiheuttivat viime vuonna 46 kuolonkolaria - lähes puolella aiempia tuomioita rattijuopumuksesta

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 tutkittiin yhteensä 46 päihteiden vaikutuksen alaisena ajaneen kuljettajan aiheuttamaa kuolonkolaria. Luku vastaa yli neljännestä (27 %) kaikista moottoriliikenteen kuolinonnettomuuksista viime vuonna. Päihdeonnettomuuksien osuus nousi hiukan (2 %) edelliseen vuoteen nähden. Luvut selviävät juuri julkaistusta OTIn raportista, joka perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamiin ennakkotietoihin. Viime vuonna päihdeonnettomuuksissa menehtyi kaikkiaan 41 rattijuoppoa, seitsemän rattijuopon kyydissä matkustanutta ja kaksi sivullista henkilöä. Valtaosa rattijuopumusonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, jolloin onnettomuudessa ei ole mukana muita osapuolia. Ennakkotietojen perusteella ainakin 14 kuolonkolarin aiheuttanutta kuljettajaa oli käyttänyt alkoholin lisäksi tai sijasta myös huumeita. Kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista suurin osa (87 %) aiheutettiin törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan ylittäneenä. Lähes puolella kuljettajista oli taustalla aiempia tuomioita rattijuopumuksesta. – Kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa promillelukemat ovat kovia ja taustalla on usein aiempia rattijuopumustuomioita. Kuljettajilla on siis yleensä ollut pitkäaikaisia päihdeongelmia. Tehokas keino tällaisten paatuneiden kuljettajien pysäyttämiseksi olisi asettaa alkolukko ajo-oikeuden edellytykseksi heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta lähtien, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa. Päihdeonnettomuudet painottuivat viikonloppuun (63 %) ja iltakahdeksan ja aamukuuden välille (59 %). Kuolemaan johtavia rattijuopumusonnettomuuksia on tyypillisesti sattunut eniten kesäisin. Viime vuonna onnettomuudet jakautuivat kuitenkin melko tasaisesti pitkin vuotta. – Poikkeuksellinen kehitys rattijuoppojen kuolonkolarien jakautumisessa myös talvikaudelle on jatkunut jo muutamia vuosia. Syytä tälle kehitykselle ei vielä ole tiedossa, OTIn liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen kertoo. – Talvikautena sattuneissa alkoholionnettomuuksissa on enemmän yhteenajoja toisten ajoneuvojen kanssa kuin kesäkaudella tapahtuneissa onnettomuuksissa. Kesällä rattijuopot suistuivat yleensä yksinään tieltä kesäyössä, Holopainen kuvailee onnettomuuksien eroja.

Menehtyvä rattijuoppo on usein nuori

Vuonna 2017 nuorten kuljettajien osuus rattijuopumusonnettomuuksista oli 24 prosenttia eli noin neljännes. Heidän kyydissään menehtyy monesti myös muita nuoria matkustajia. – Nuorten kuljettajien huomattavan suuri osuus päihdeonnettomuuksissa kuolevista on keskeinen syy siihen, miksi olemme mukana nuorille suunnatussa rattijuopumuksen vastaisessa #rohkee-kampanjassa. Jokainen tapaus on liikaa, Parkkari painottaa. Ole #rohkee ja älä päästä kaveria kännissä rattiin. Kerrotaan kaikille, että kännissä tai huumeissa ei ole ok ajaa. #rohkee on nuorille suunnattu rattijuopumuksen vastainen kampanja. Kampanjassa ovat mukana Liikenneturva, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, poliisi, Liikennevirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevakuutuskeskus ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry sekä Ehkäisevän päihdetyön verkosto. Liikennevakuutuskeskuksen osalta kampanjointiin osallistuu keskuksessa toimiva Onnettomuustietoinstituutti (OTI). STT Kuva: Pixabay