Viikate – Marraskuun Lauluja II

Marraskuun Laulujen jälkimmäinen osa on viimeinkin nähnyt päivänvalon. Siinä missä edellisessä osassa päivä saattoikin hieman paistaa, tässä jälkimmäisessä rämmitään alakulon mailla jokseenkin alkuaikojen Viikatteen malliin. Vaikka pidin äärettömästi ykkösosasta, täytyy sanoa, että silloin tällöin olen kaivannut myös V:n alkutaipaleen rehellisen synkkiä vaiheita. Kaipaukseeni on kutsuttu, luonnollisestikin paljon jalommassa muodossa. Me olemme myöhäiset sai ansaittua huomiota julkaisuviikollaan singlelistan sijalla kaksi, ja kuuluuhan se tietysti levyn parhaimmistoon. Erikseen mainitsen myös Suruvaipan, eli raidan numero viisi, jonka on pakko olla kauneinta Viikatetta ikinä! Erikoista ja erityistä uutukaisessa on myös se, että klarinetin ja sellon kaltaiset hienot soittimet ovat päässeet kuvioihin mukaan. Arvatenkin loistavaa ja mieltä tyynnyttävää on siis tämän kanssa tunnelmoida ja synkistellä näissä loppusyksyn kuulaissa illoissa.(KR) Pisteet: 4

LUE MYÖS: