Nainen, 29-v.
Enpä olis uskonut, että kirjoittaisin koskaan päiväkirjaa, tai että kertoisin kaikille, mitä mun elämään kuuluu.
Niin, alkuvuodesta mä rämmin aika lailla itsesäälissä ja epävarmana hiirulaisena ja toivoin, että musta tulis joskus Narttu. Jota ei kukaan mies pyörittele pillinsä mukaan, vaan joka pyörittelee ite miehiä halunsa mukaan… Ja kyllä tää mun elämä on tehnyt kuperkeikkaa, odotas, kun kerron…
Viime kuussa bongasin ihanan namupalan netistä (yllättäen). Noh, tapahtumat johti toiseen ja sitten me lopulta treffattiin yks päivä, kun se tuli mulla käymään. Ensin me oltiin ihan todella korrekteja, puhuttiin kaikesta taivaan ja maan välillä… Kait vähän tarkkailtiin toisiamme ja katottiin, että miltä toinen vaikutti. Musta Osku (nimi muutettu) oli tosi kiva, komee, treenattu. Ehkä vähän ujo. Niin ja juotiin kahvit.
Sitten Osku lähti kotio… ja soitti mulle takas, että miten ois pienet, jos se tulee takas… ja niin se tuli takas alle viiteen minuuttiin (olikohan se ees kerinny kadulle?) Ja mä olin odottamas sitä ihan märkänä. Se tuli ovesta sisään, alko saman tien riisuun mun vaatteita (wau, sillä oli lävistys rinnassa… wauau) ja mä sen (ei ehditty ees suuteleen) ja kun oltiin riivitty vaatteet pois, se tuli ihan kovana mun sisään… Se tuli takaapäin, mun eteises peilin edessä. Tuntui ihan mielettömältä olla jonku suht´ oudon kanssa noin vaan, keskellä päivää. Ihan hillitön adrenaliinipaukku. Se oli sellanen kunnon pystypano, pikapano… Mun kädet ja jalat tärisivät jälkeen päin, kun tuntui niin hyvältä.
Kun akti oli ohi, me molemmat puettiin vaatteet päälle ja kiitettiin ja Osku lähti kotiinsa. Mulle jäi siitä todella hyvä mieli. Sellanen, etten kuvitellu mitää liikoja siitä miehestä (siis ettei mitään seukkailuja tai muuta…) ja uskon senkin olleen ihan tyytyväinen.
Sitten seuraava viikonloppu menikin ihan silleen kotona ollessa tyttäreni kanssa. Oltiin kaksin, vietettiin leffa- ja herkkuillat molempina päivinä. Tytön uhmis alkaa oleen taaksejäänyttä; on ihanaa, kun me pystytään neuvotteleen asioista ihan erilailla ja muutenki hän tuntuu isommalta tytöltä. Vai johtuuko siitä, että se saa multa paremmin aikaa, kun ei oo miehiä häsläämässä? Tai pidänkö mä häntä isompana tyttönä kuin se onkaan? Mene ja tiedä, mutta on siis helpottanut kovin.
Hän on ollut nyt enemmän isällään ja kiva niin. Ei nyt mitenkään niin, että ois ollu yötä, mutta kuitenkin. Eksä on palannu yhteen kihlattunsa kanssa ja hyvä niin. Eksä vaikuttaa paljon tasapainoisemmalta ja onnellisemmalta, kun ovat takaisin yhdessä. Tosin sillon se on vähemmän tytön kanssa viikonloppuisin, mutta pääasia, että on ees viikolla.
Niin ja sitten taas tuli uusi viikonloppu, jolloin sovittiin, että mennään Antin (nimi muutettu) kanssa yhdessä baariin, Kavereina. Mä vaan olin kamalas kaatokännis, mutta onneks selvisin melko nopeeta, kun treffattiin baaris… ja meillä oli tosi kivaa, ihanaa, mukavaa. Juteltiin ihan kaikesta, katottiin bändiä, juteltiin Antin kavereiden kanssa. Ja musta oli todella ihanaa, kun se osoitti omistavansa mut. Se otti mut kainaloon, katto mua vähän väliä, kun se jutteli kavereilleen… ja mulla oli mennä jalat alta ihan niiden katseiden takia.
Ilta oli ihana ja vielä ihanammaks se muuttu. Me mentiin grillin kautta sen kotiin, syötiin ja juteltiin… ja suudeltiin ja kosketeltiin… ja musta tuntui, että mä sulan siihen mieheen kiinni. Sen ei tarvinnu kuin hipaista mua sormillaan, kun mä olin jo ihan valmista kamaa. Se suuteli mun niskaa, kuten silloin aikasemminki, se muisti ja tiesi, että siitä mä käynnistyn. Se näykki mun kaulaa, korvaa, niskaa. Mä riisuin sen, se näytti ihan mielettömän ihanalta, Adonikselta tai jumalalta… Sillä seisoi ja mä otin sen kalun suuhuni ja se otti mua hiuksista kii. Antilla on ihana tapa tunnustella mun kaulaa, kun mä otan siltä suihin… Se kuitenkin sanoi haluavansa tulla mun sisään ja alkoi riisuun mua.
Se tuli mun sisään ja se tuntui ihan mielettömän oikeelta, ihanalta… musta tuntui, että mä sain pienet orkut jo siinä vaihees, kun se tuli mun sisään… ja se mies sitten osaa suudella rintoja, näykkiä niitä juuri Oikein…
Pian oli aamu ja Antti nukkui… Mä en ois millään halunnu lähtee siitä, mä katoin sen kauniita kasvoja, kun se nukkui. Välillä se heräs ja pyysi mua kainaloonsa ja mä nukahdinkin sinne hetkeksi… mutta jotenki mulla oli olo, että vaikka oli niin ihanaa olla siinä kainalossa liki, niin mun on mentävä. Mulle on tullu vasta viime aikoina tunne, etten mä halua ketään mun kotiin, vaan että mä meen mieluummin toisen kotiin ja saan saman tien hipsiä pois.
Lopulta Antti nukkui niin syvästi, ettei heränny mun lähtemiseen ja mun sydän itki verta, kun mä lähdin… Miksi mä lähdin? Niin, mulle vaan tuli tarve lähtee, etten mä roiku siellä, etten mä oo siellä, kun Antti herää…
Mä nukuin loppupäivän kotona, yritin saada jotain kaveria mun tykö kylään, kattoon leffaa tai kaupunkiin syömään, mutta… kaikki olivat poika/tyttöystävillään tai jossain muualla tai sitten kukaan ei ees vastannu mulle. Mua depisti kunnolla, mutta… aattelin, että pakko kait sitä on aikuisen oppia oleen yksinkin.
Seuraava viikko olikin ihan hiljaiseloa, niin kotona kuin töissäkin. Ei mitään uutta. Onneksi pomo on unohtanut mut, mutta muita se on jaksanut nälviä. Jotenkin tuntuu, että se ei oikeesti ole terve ihminen. Että kuinka se jaksaa, kehtaa, viittii nälviä aina jotain töissä ja olla niin helvetin vittumainen ihminen.
Osku oli mulla taas yks päivä käymässä. Se ois niin halunnu nähdä mun squirttaavan, mutta… jostain kumman syystä mä en saanut silleen, että oisin oikeesti lentäny. Muuten mä sain sen kanssa monta kertaa, se oli ihan eläimellistä seksiä… sellasta, joka kesti ainaki 3 tuntia… emmä ole koskaa kokenu niin aktiivista, eläimellistä seksiä. Se oli melkee raivokasta seksiä. Mä sain todella monta kertaa siinä, mulla säkenöi silmissä, kun se oli mun päällä, kun se nuoli mua, kun se läiski mua, kun se kiskoi mua hiuksista… se oli todella upeeta ja fantastista.
Seuraavana päivänä Oskulta tulikin viesti, että meidän täytyy lopettaa nää jutut, sillä se on ehkä tavannu Elämänsä Naisen ja että se haluaa ottaa sen vakavissaan. Mä olen iloinen Oskun puolesta, että se löysi jonku Oikeen elämäänsä… ja että sillä oli munaa sanoo se mulle ääneen. Ehkä se pano oli hyvästijättö tai jotain… hmm, siinä on kuitenkin mitä muistella, sillä mun paikat on edelleen kipeinä siitä.
Antista ei oo kuulunu tuon yön jälkeen mitään, mutta senhän mä olin arvannutkin… Vaikka mun pieni sydänparka kuitenki ehti jo jotain toiveita elätteleen, mutta mä tiedän sen miehen sen verran hyvin, ettei se halua mitään vakituista. Ei ees mitää vakituista fuck buddy -suhdettakaan… Harmi sinänsä, sillä mulla on sen kans oikeesti hyvä olla… Koen sen mun kadonneeks puolikkaaks.
Mutta hei, maailma on miehiä täynnä ja kyllä se joku vielä tulee, joka mullekin kolahtaa… ja jolle MÄ kolahdan :)