"Perillä" ollaan…

Joujoujou.
28 tuntia meni Lahden bussiasemalta San Franciscon Market Streetin Aida Plaza hotelliin. Näihin tunteihin mahtu pari lentoyhtiötä, kolme suurta lentokenttää, suuri määrä hassuja kysymyksiä viranomaisilta ja yksi loistava suomalainen insinööri.
Homma alkoi Suomen päässä aika heikosti, kun Boeing-koneen moottori vuos öljyä ja lähtö myöhästy kolmisen tuntia, mutta matkaan päästiin, eikä meitä pysäyttänyt edes lakko.
Chicagoon päästyämme n. kymmenen tuntia myöhemmin tuli jenkkienglannin puhumisen tulikasteen aika, kun piti selittää yksityiskohtia opiskeltavasta alasta suunnilleen siihen miten päin tänne maailman aikanaan äidin aitiosta pullahti. Maahan kuitenkin päästiin ilman kumihanskakontaktia.
Yhdessä vaiheessa oltiin jo jäämässä jatkolennon missauksen takia hotelliin, mut meidät ohjattiinkin American Airlinesilta Continentalille ja jokaiselta suomalaiseltakin lentokentältäkin löytyvän metroajelun jälkeen päästiin puottamaan kotimaan terminaalin kokin leuka lattiaan tilaamalla food-voichereilla pizzan sijasta salaatit.
Siellä sitten mahat kivasti täynnä ootellessamme vain hieman myöhässä olevaa lentoa tutustuimme samaan määränpäähän matkaavaan Johannekseen, aka Jussiin, joka on suomalainen insinöörismies matkalla telttaretkelle King’s Canyon luonnonpuistoon. Aikamme lätistiin, lento lennettiin, jaettiin
kolmisteen taksi jonka Johannes rahamiehenä sitte makso, kiitos
siitä ja toivottavasti pääsit ite perille. Nähdään luonnossa!
Nyt neljän tunnin unien jälkeen saatuamme luurinkin adapterin avulla latuuseen päätän tän vuodatuksen ja me lähetään Anssin kans tsekkaileen San Franciscoo. Kuva- ja videomatskua tulee myöhemmin.
Pz!
Ps. Anssi sanoo että Barca vie 2-4, mutta minä sanon että ManU hoitaa tiukasti 1-0.