Washing Washington

Viimeisiä viedään! Itärannikkoa ollaan nyt matkattu noin 900 mailia ja Iso Omena häämöttää jo edessäpäin. Tähän matkaan on sisältynyt ainakin kahdeksan osavaltiota sekä lähes yhtä paljon tietulleja. Itärannikon ajossa kannattaa pitää mukana ylimääräistä käteistä ni ei tule ongelmia. Myös ”turnpike” nimisistä ticket bootheista kannattaa ottaa tullipiletti mukaansa, me typerykset jouduttiin just maksamaan ykkösluokan tullit tietämättömyyden takia. Rannikko on kallimpi kuin aavikko.
No mut ennenkuin mennään Nykiin kerrotaan pikkasen tämän pikkuvaltion pääkaupungista, Washington D.C.:sta. Me saavuttiin District of Columbian alueelle keskiviikkona ja varattiin motelli Alexandriasta, 10 kilometriä keskustasta. Siellä sitten mukavasti BK:n triplawhoppereita syödessä kuultiin että U2 esiintyy alle sadan kilsan päässä Baltimoressa. Ei perhana, muuta kuin lippuja varaamaan. Heikki yritti urheasti metsästää meille lippuja samalla kun itse vetelin Läntisiä, mutta ainoat EHKÄ vapaat paikat olisi löytyneet lavan takaa. Pikaisen tilanteen arvioimisen jälkeen tulimme päätökseen, että U2 sai jäädä seuraavaan kertaan.
Lähdettiin sitten illasta tsekkaamaan keskustaa ja sen hulinaa, Washington monumentti eli se korkea pylväs on kyllä ylväs. Samana iltana löydettiin myös vähän ylempää kaupunkia etiopialainen ravintola, jossa ruoka syötiin ilman haarukoita tai veitsiä. Ottimina käytettiin sen sijaan jotain letun tapaista lättyä, johon liha sitten napattiin ja vedettiin parempiin suihin.
Seuraavana aamuna lähdettiin samantien vielä keskustaan katsastamaan Kansallismuseo. Rakennuksen kolmen kerroksen itä- ja länsisiivet pitävät sisällään pähkinänkuoressa koko Yhdysvaltojen historian. Jenkkien sotahistoria oli hienosti suunniteltu, ja se eteni kronologisesti maan valloituksesta aina Vietnamin sotaan. Kyllä tuli liikutus jopa armeijasta vapautetun pasifistin kitusiin kun katseli Medal of Honoria ja sen takana liehuvaa USA:n lippua. Tämä maa jos joku on patrioottinen ja vielä ylpeä siitä.
Museon jälkeen pyörittiin vielä vähän aikaa nähtävyyksillä Valkoisen talon ympäristössä, syötiin hyvin ja lähdettiin ajaan Philadelphiaa kohti, jonne saavuttiin vasta myöhään illasta. Washington D.C. ja sen National Mall on ehdoton vetonaula ja se kannattaa käydä katsomassa, jos vain sattuu pyörimään lähiympäristössä, nähtävää ja ihmettelemistä nimittäin riittää. Meille vierailu jäi lyhyehköksi, mutta yritettiin saada paikasta kaikki irti.
Kohta koittaa siis meidän roadtripin loppu ja jätetään hyvästit niin rakkaaksi käyneelle aluksellemme, Moby Dickille. Se allamme ollaan matkattu nyt yhteensä 8000 kilometriä ja nähty niin länsi- etelä-, kuin itärannikko. Mutta älkää lopettako blogin lukemista, Nykistä tulee vielä kirjoitettavaa ja katsotaan jos sitä mediaakin vielä jossain vaiheessa tulee.
Nyt lähestyy taas seuraava tulli, prkl.
T: Anssi
”I want to be the part of it…”