Maria Veitola uupui yllättäen - raskaat tuntemukset nousivat pintaan pariterapiassa: "En jaksa olla äiti, puoliso, tytär"

Menestynyt toimittaja Maria Veitola käy elämässään läpi raskasta ajanjaksoa. Veitola avautui vaikeasta tilanteestaan tällä viikolla omalla Instagram-tilillään.

Tuoreessa julkaisussaan Veitola myöntää olevansa uupunut. Erityisen haastavalta hänestä tuntuu olla samaan aikaan sekä perheellinen että omaa tilaa kaipaava ihminen.

Veitola kertoo käsitelleensä tuntemuksiaan pariterapiassa, jossa hän oli noin viikko sitten yhdessä puolisonsa Jotin kanssa.

– Oon ollut ihan lopussa. Keskiviikkona pariterapiassa alkoi itku pursuta, Veitola aloittaa rehellisen kirjoituksensa.

– Terapeutin kysyessä mitä nousee pintaan sain soperrettua, että ”oon vaan niin väsynyt”. Justhan oli joululoma. ”Haluaisin vaan olla yksin, ja että joku palvelis mua”, itkin lisää.

Veitolan perhe on viettänyt runsaasti aikaa yhdessä jo joulukuun alusta asti, kun ensin he saivat koronan, ja sitten Veitolan lapsi Taito sairastui pahaan virustautiin.

– On ollut aika intensiivistä. Tosi paljon läsnäoloa, fasilitointia, kotitöitä, kannateltavia tunteita ja tilanteita, Veitola kuvailee.

– Yksi teistä kysyi, miten voi jaksaa kaikkea kerralla: lapsia, töitä ja perhettä sitten joskus, jos saa sen kaiken. Ei se helppoa ole, hän jatkaa.

Postauksessaan Veitola painottaa rakastavansa perhettään yli kaiken. Rakkaus ei silti poista ikäviä hetkiä, joita toisinaan tulee eteen.

– Mun perhe on ihana. Rakastan heitä niin. Mutta en aina jaksa. En jaksa olla äiti, puoliso, tytär.

Jos upotus ei näy, voit katsoa sen täällä.

Veitola on pistänyt merkille, että omien tarpeiden sanoittaminen voi olla yllättävän hankalaa.

– Jokin aika sitten, kun olin vaan yksi pimeä, ahdistunut mytty ja mulla oli jo perhe, lapsi ja työ, hain apua. Silloinen terapeutti käski miettimään mitä tarvitsen ja mitä en tarvitse parisuhteessa ja perhe-elämässä.

– En osannut sanoittaa omista tarpeistani aluksi yhtään mitään, Veitola tunnustaa.

Nuorempana Veitola kokee oppineensa ymmärtämään hyvin syvällisesti ihmisyyttä ja itseään. Hän osasi huolehtia omista rajoistaan ja hyvinvoinnistaan. Parisuhteessa ja vanhempana sama ei Veitolan mukaan onnistu yhtä helposti.

– Väliin tulee vastuut ja velvollisuudet, raha-asiat, perheen sisällä omaksutut roolit, sukupuolittuneet toimintatavat ja dynamiikat. Yhteiskunnalliset ja opitut parisuhteen ja vanhemmuuden mallit. Ylisukupolviset traumat, hän luettelee.

– Koen usein syyllisyyttä niinä hetkinä, kun huolehdin itsestäni. En tiedä miksi. Enhän minä ole sellainen. Olen itsenäinen, vahva ja rohkea nainen. Ja silti myös kiltti, uhrautuva, itseni ja omat tarpeeni syrjään laittava nainen. Ihan kuin äitini.

Jos upotus ei näy, voit katsoa sen täällä.

Nyt Veitola pyrkii ottamaan jälleen vastuun itsestään ja omasta terveydestään, jotta kykenee olemaan aiempaa parempi läheinen perheelleen ja ystävilleen. Hän listaa julkaisunsa loppuun liudan asioita, joita tarvitsee, jotta jaksaa arjessaan.

– Tarvitsen omaa aikaa, omia seikkailuja, vapautta ja vapauden tunnetta. Tanssimista. Hellyyttä, hoivaa, hiljaisuutta. Hulluttelua. Sitä, että saan vain olla ja ajatella omia ajatuksiani. Ettei kukaan keskeytä. Että ei ole kiire kotiin, Veitola summaa.

Näet julkaisun alta tai täällä.

Veitolan koskettava päivitys on kerännyt valtavan määrän ylistystä sosiaalisessa mediassa. Monet suomalaiset julkisuuden henkilöt kykenevät samaistumaan Veitolan sanoihin.

– Kiitos rakas Maria. Aika samoissa puristuksissa täällä. Tuli itku kun luin tätä tekstiä kadunkulmassa. Samalla tuli aavistus lisää tilaa hengittää, kommentoi entinen kansanedustaja, nykyinen kirjailija ja puhuja Jani Toivola sydänemojin kera.

– Aikalailla voisin listata omiksi tarpeiksi identtisesti samat. Ihanasti sanoitettu, muotoilee somevaikuttaja Minttu Kaulanen.

– Loistavasti sanoitettu, juontaja Marja Hintikka kiittelee.

Lue myös:

Maria Veitolan joulu sai dramaattisen käänteen – romahti keskellä Helsinkiä: ”Itkin räkäistä itkua Jotin toppatakin rinnuksiin”

Maria Veitola katuu käytöstään Antti Tuiskua kohtaan – myöntää virheensä: ”Loukkasin häntä todella pahasti”