Suomalaiset ovat tunnetusti maailman innokkainta kahvinjuojakansaa. Enää ei kuitenkaan panosteta vain määrään, vaan myös laatuun. Ennen vain juhlapäivinä juodusta kahvista on tullut arkikahvia, ja takapajuisiksi haukutuista suomalaisista kahvitrendin edelläkävijöitä.
Siinä missä ennen vieraiden tullessa kylään pöytään katettiin juhlakahvia ja pyhäkupit, juodaan nykyään samaa kahvia sekä arkena että juhlana. Parempia kahvikuppejakaan ei säästellä enää kaapissa pölyttymässä, vaan ne voidaan ottaa käyttöön vain itseä varten.
– Suomalaisten kahvinkäyttötavoissa on tapahtunut selkeä muutos. Esimerkiksi Presidentti-kahvi miellettiin ennen vahvasti vain juhlissa juotavaksi kahviksi, mutta nykyään sitä juodaan yhä enemmän arkenakin, kertoo koulutuspäällikkö Harri Hytönen Paulig Instituutista.
Hytönen uskoo muutoksen johtuvan siitä, että kiireiset ihmiset eivät ehdi tavata ystäviään samaan tapaan kuin ennen. Kyläilykulttuurikin on muuttunut; enää ei tehdä yllätysvierailuja, vaan tapaamiset sovitaan kalenteriin.
– Sen sijaan arkeen tehdään pieniä hemmotteluhetkiä, tauon paikkoja. Kahvihetkistä on tullut laatuaikaa, jolloin myös kahvilta odotetaan enemmän, Hytönen kertoo.
– Suomalaisten tietämys kahvista on kasvanut ja vaaditaan laadukkaita raaka-aineita, vahvistaa koulutusasiantuntija Ulla Suoraniemi Paulig Instituutista.
Suomalaiset kahvitrendin aallonharjalla
Suomalaiset juovat kahvia eniten koko maailmassa. Kahvia kuluu lähes 10 kiloa vuodessa jokaista suomalaista kohden. Esimerkiksi Keski-Euroopassa juodaan vain noin puolet tästä.
– Pohjoisen ilmasto varmasti vaikuttaa osaltaan asiaan. Meillä elettiin myös pitkään kahvin säännöstelyn aikaa, mikä voi heijastua myös nykypäivään innokkaana kahvin nauttimisena, Hytönen pohtii.
Eniten suomalaiset juovat vaaleapaahtoista kahvia, mutta myös tumman paahdon suosio on viime aikoina kasvanut.
– Tumma paahto on pikkuhiljaa tullut muista maista Suomeenkin, mutta edelleen vaalea paahto on ylivoimainen suosikki. Itse asiassa maailmalla kahvitrendi on jo pari vuotta kulkenut vaaleamman paahdon suuntaan, joten me suomalaiset olemme oikeastaan trendin edelläkävijöitä, Suoraniemi toteaa.
Vaaleapaahtoisen kahvin suosion syy löytyy sen hapokkaasta mausta, joka on suomalaisten mieleen. Mitä tummemmaksi kahvipavut paahdetaan sitä vähemmän niihin hapokkuutta jää.
– Kahvista on tullut suomalaisille viinin kaltainen juoma. Sitä nautiskellaan eri kahvilaatuja vertaillen, Hytönen kuvailee.
Tiesitkö tämän kahvista?
• Suomalaiset juovat kahvia noin 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä tarkoittaa 3-4 kupillista päivittäin vauvasta vaariin.
• Suomalaisista noin 30 prosenttia juo kahvinsa mustana. Maitoa kahvissa käyttää noin 60 prosenttia ja kermaa 10 prosenttia suomalaisista. Sokeria kahviinsa lisää 20 prosenttia kahvinjuojista.
• Suomessa elettiin pitkään kahvin säännöstelyn aikaa. Vielä 1950-luvulla kahvi oli niin sanotusti ”kortilla”, eli kahvia ostettaessa oli esitettävä kuponki. Säännöstely loppui vuonna 1954.
• Kahvipöytä-etiketti on vuosien saatossa muuttunut: 1930-luvulla kahvipöydässä aloittivat ensin papit, lääkärit ja opettajat. 40-luvulla tarjoilu aloitettiin puolestaan vanhemmista naisista. Nykyään ei enää haluta viitata naisten ikään, joten kahvipöytään kutsutaan ensimmäiseksi pitkämatkalaiset.