Toukokuussa 2016 iskenyt aivoinfarkti sai urheilutoimittaja Kaj ”Kaitsu” Kunnaksen tekemään pysyviä elämäntapamuutoksia. Vaikka Kaj oli ammatiltaan urheilutoimittaja ja oli liikunnan kanssa koko ajan tekemisissä, ei hän itse harrastanut liikuntaa.

– Olin niin pölvästi, että infarkti piti tulla, että tajusin tehdä muutoksen. Ennen kuin aivoinfarkti iski olin priorisoinut elämästäni pois neljä tärkeää asiaa: liikunnan, terveellisen ravinnon, unen sekä rauhoittumisen. Nykyisin, jos kirjoitan listan päivän töistä, niin laitan sinne ajan myös näille neljälle asialle. 

– Epikriisissäni lukee, että perusterve mies, jolla on määrittämätön aivoinfarkti. Kaikki arvoni olivat hyvät, olin normaalipainoinen, käytin alkoholia tosi vähän enkä tupakoinut. Mutta entä, jos liikuin liian vähän tai en koskaan rauhoittunut. Lääkäri ei tietenkään voi sanoa, että aivoinfarkti olisi johtunut näistä syistä, mutta itse olen havahtunut tähän, Kaitsu pohtii Kampin Fressi-kuntosalin hyväntekeväisyystilaisuudessa. 

Vakava sairastuminen on saanut urheilutoimittajan kuuntelemaan kehoaan tarkemmin.

– Ehkä on liian vahvasti sanottu, että pelkään uutta infarktia. Mutta jos aamulla herätessä on hyvä olo niin kyllä siitä tulee ihan eri tavalla hyvä mieli kuin ennen. Tai jos illalla nukkumaan mennessä jostain vähän jomottaa niin mietin, että ei kai vaan. Huomaan, että terveys on noussut ihan eri asemaan kuin ennen. 

Kiitollisuus tapissa

Samana vuonna, kun Kaj sai infarktin, sairastui hänen vaimonsa rintasyöpään. 

– Kyllä nämä terveysongelmat muuttivat meidän elämämme täysin. Olimme aina ajatelleet, että eläkkeellä teemme sitten kaikkea, ja yhtäkkiä eläkeikää ei ehkä tulisikaan. Itse irtisanouduin Yleltä haaveammatistani, samoin vaimoni irtisanoutui omista töistään. 

– Nyt olemme yksityisyrittäjiä. Vietämme talvet Espanjassa, käymme vaeltamassa tai joogaamassa. Olemme paljon enemmän kimpassa. 

Kaj sanoo suoraan, että tuntee elävänsä jatkoajalla.

– On rajua, kun sanon näin, mutta nyt olemme saaneet viisi vuotta lisää olla yhdessä. 34 vuotta olemme olleet naimisissa niin ei voi enempää vaatia. Kiitollisuus on ihan tapissa, jos tämä jostain syystä nyt loppuisi, niin ei voi valittaa, Kaitsu sanoo liikuttuneena. 

Lapsenlasta ikävä

Vuonna 2019 Kaitsusta tuli isoisä, kun hänen Emmi-tyttärensä synnytti pienen pojan Kanadassa. 

– Benjamin oli noin kolmen viikon ikäinen, kun näin hänet ensimmäisen kerran. En olisi voinut kuvitellakaan, että menisi kaksi vuotta ennen kuin saan hänet taas syliini, koronan vuoksi lapsenlapsestaan erossa ollut isoisä huokaa. 

– Viime jouluna näin hänet vihdoin taas. Onhan tässä ollut Skypet ja muut, mutta ei se ole sama asia kuin ottaa syliin. Toisaalta heillä on hyvä ja onnellinen elämä Kanadassa niin ei voi kamalasti valittaa, kun tätä Ukrainankin tilannetta nyt katselee. 

Maailmantilanteesta huolissaan oleva Kaj on iloinen ja onnellinen kuitenkin siitä, että sekä hänen että vaimonsa viisivuotiskontrollissa molemmat todettiin terveiksi.

– Kyllä kiitollinen saa olla, että olemme tässä saaneet tepastella yli viisi vuotta, kun olisi se voinut mennä toisinkin, urheilutoimittaja sanoo vakavana.